Tarvitseeko salilla olla mikään silmänilo?

Ekaks pakko kertoa: tänään miulle tuli niin hyvä mieli! Olin lähdössä salilta, kun pukkarissa nuori nainen tervehti minnuu iloisesti ja kertoi lukevansa blogiani. Hänestä blogini on "ihana". Olin just tänään aatellut, että pitäis päivittää pitkästä aikaa taas. On ollu niin paljon kaikkea muuta taas, että bloggaaminen on jäänyt takavasemmalle. Nyt sitten sain uutta puhtia tähän, kun siis oikeasti joku tätä lukee ja jopa käy katsomassa, että oonko kirjoittanut. Kiitos siulle vielä, olit päivänpiristys! <3

 

Tästä aiheesta oon halunnut kirjoittaa jo aikapäiviä sitten, mutta vasta nyt siis oli kunnolla aikaa istua alas kirjoittamaan.

Tuommoinen ilmestys siellä pukkarissa minnuu peilistä katsoi treenin jälkeen tänään. Laitoin tuon instagramiinkin tekstillä "Hah! Kuka on keksinyt että treenaaminen on seksikästä?!? Pyh! Tältä näyttää 35 vee akka treenin jälkeen! :D". Minnuu on niin alkanut ärsyttää kaikki kiiltokuvamainen treeni/fitness -hypetys. Nojoo, ei kaikki näytä noin rumalta kuin mie treenin jälkeen, mutta sellainen ylenmääräinen ihmeellinen keikistely on miusta vaan jotenkin niin hölmöä salilla. Kun sinne yleensä mennään treenaamaan eikä näyttämään mahdollisimman seksikkäältä. Onhan tästäkin aiheesta jonkin verran kohistu viime aikoina. Jokainen saa toki mennä salille just sellaisena kuin haluaa (kunhan ei ihan alasti mene). En siis tässä ota kantaa kenenkään salipukeutumiseen tai muuhun habitukseen. Lähinnä siis ärsyttää median luoma kuva, että salilla pitäisi näyttää siltä kuin olisi menossa johonkin alusvaatemainoskuvaukseen. Tiiättehän ne kuvat, joissa joku julkkis pitelee punttia huulet töröllään, silmät sirrillään, hiukset auki hulmuten takamus pitkällä tissit ojossa. Yleensä meikkikerrosta naamassa sen verran, että jos siellä oikeesti hikoilis, kyllä huokoset tukkeutuis alta aikayksikön. Mutta kun eihän ne niissä kuvissa tietenkään hikoile. Sehän ois epämiellyttävän näköistä! Kyllä miekin joskus aikaisemmin laitoin edes vähän meikkiä salille, mutta nykyään en enää oikein jaksa. Jos en ole muuten meikannut (=kotipäivä), niin en sitä kyllä tee pelkästään salin takia. Toisaalta, en kyllä pese poiskaan, jos oon esim. töiden jälkeen salille menossa. Tiiän etten ole siellä todellakaan mikään silmänilo (muutenkin tuppaan treenatessa näyttämään vähän sellaiselta "elä tuu lähelle"), mutta tarviiko miun? Ei miusta. Treenivaatteista myönnän olevani tarkempi. Jos treenivaatteet tuntuu epämukavilta, kyllä se vaikuttaa negatiivisesti koko treeniin. Mitäs mieltä muut ootte tästä? Onko väliä miltä näyttää salilla?


Nomut treenikenkien ja -sukkien kuuluu olla sävy sävyyn!



Salille aikaisin aamulla

Töihin iltapäivällä vähän huolitellumpana ;)

Treenirintamalle kuuluu muuten tällä hetkellä hyvää. Oon nyt vakiinnuttanut sellaisen 3x/vko -ohjelman, jota tää miun kroppa tuntuu kestävän. Ei tällä mitään lihasta kasvateta, mutta jos nyt kuitenkin edes vähän kiinteytyisi ja rasva palaisi. Koko kropan ja yläkropan treeneihiin oon ottanut loppuun vielä sellaisen 20-30 minuutin crossari-spurtin. Tarkoituksena on ollut tehdä sitä intervallina, mutta vaikka miten yritän, en saa oikein sykkeitä laskemaan tarpeeksi alas. Aika korkeilla sykkeillä siis menty. Lisäksi pyrin joka viikko kävelemään ainakin kerran pois töistä (6km). Jos ei onnistu, niin sitten käyn muuten sen yksi tai kaksi kävelylenkkiä viikossa.

Viime viikon treenit

Syömiset on miun suurin haaste tällä hetkellä taas. Viikot menee ihan hyvin, mutta viikonloput on olleet yhtä suurta repsahdusta. Ja jos rehellisiä ollaan, niin on noita viikollakin sattunut. Tää joulunalusaika on miulle aina hirmuinen koetinkivi, kun on niin paljon kaikkea herkkua saatavilla. Nyt ei vaan ole itsekuri kestänyt ja kyllä on tullut syötyä suklaata ja kakkua ja vaikka sun mitä herkkua.

Mies toi työmatkalta tuliaisia <3 Godiva piti säästää jouluksi...

...ja kuinkas kävikään? Viikon se kesti avaamattomana... Mutta oli niiiin hyvää!

Joku tasapaino tähän nyt pitäis saada. Miun toivo on nyt keväässä, yleensä se syömisten hallinta on helpompaa kunhan on joulunpyhät lusittu. Miehelle valittelin viikonloppuna, että en varmaan pääse enää ikinä siihen parhaaseen kuntoon, missä olin toissa keväänä. Silloin siis oli paino alimmillaan ja siinä, mihin nyt pyrin. Silloinhan en tietenkään ollu siihen tyytyväinen. Mies totesi miun valituksiin sitten, että ja mihin se siun "paras" kunto sitten johti?. Niin. Osittain niitä peruja tämä vallitseva tilannekin on. Kun vedin itseni liian tiukille vähän joka alueella. Ääripäätyyppi mikä ääripäätyyppi! On tässä vielä paljon opittavaa, vaikka noita ikänumeroita alkaa olla jo mittarissa aika liuta! :D

Sohvaperuna rapakunnossa

Motivaatiota ei ole ollut täällä päässä nimeksikään viimeisen parin viikon aikana. No miksei? No siks, kun mie oon vähän semmonen, että "kaikki tai ei mitään" ja "jos tehdään, niin tehdään kunnolla tai sit ei ollenkaan". Oonhan mie yrittänyt muuttaa tuota ajattelua, mutta ei se vaan oikein ole onnistunut. Sitten mie valitan, kun paino vaan nousee... Ja lihakset lähtee. Ja itteenikin ärsyttää, kun vaan valitan tästä asiasta, mutta en tee sit asialle mitään. Voin vaan kuvitella, miten se valitus sit muita ärsyttää!! Tässä pieni oma analyysi, miksi näin on:

Tekosyyt sohvaperunoinnille:
- ei kiinnosta, kun en voi tehdä kokonaista treeniä
- salilla vaan alkaa ketuttaa, kun näkee miten muut vetää täysillä ja ite ei pysty
- en mie jaksa
- ihan sama olla tekemättä mitään
- oon niin läskissä kunnossa, että en kohta ilkee enää mennä sinne
- pelkkä aerobinen ei vois vähempää kiinnostaa

Oikeita syitä sohvaperunoinnille:
- kädelle lepoa
- lääkekuurin aikana ei ole ollut "ihan oma olo"
- lääkekuurin aiheuttama tukala turvotus
- lääkekuurin aiheuttama? väsymys
- lääkekuurin aiheuttamat? mahakivut

Eilen kävin kyläilemässä Pian luona, ja hitsit kun tuli taas palo kunnon reenille, kun juteltiin tietysti niistäkin. Ja tällä hetkellä mie olen kuitenkin jo pikkuisen toiveikas: tarkoitus olis ensi viikolla aloittaa taas treenit. En vielä bunkkeritreeniä tee, vaan ajattelin jos tekisin 3 kertaa ens viikolla, eli 3-jakoisen. Varovasti yläkropan kanssa. Sitten seuraavalla viikolla on bunkkerissa Piallakin vuorossa kevyt treeniviikko, joten se ois miulle varmaan sopiva paikka hypätä kelkkaan mukaan. Vähän niin kuin pehmeä lasku taas kunnon treenin pariin. Pitäkää miulle nyt peukkuja, että miun käsi ei tule taas kipeeksi! Lääkekuuri loppuu ensi maanantaina.

Eilen kuitenkin iloisella mielellä!

Wannabe-viikinki ;)

Jeah, tähän asti pääsin aamupäivällä, mutta sit tuli kiire töihin ja piti jättää loppupostauksen kirjoittaminen nyt illaksi. Kun nyt vaan sais kiinni siitä, mitä miun piti kirjoittaa :D

Noniin. Tiistaina mie testasin käden kestävyyttä tekemällä lumityöt. Laitoin varalta oikeaan käteen nyrkkeilysiteen tukemaan rannetta. Ei se käsi siitä kyllä mennytkään kipeäksi. Rohkaisevaa! Eilen illalla pikkuisen kyllä juili kyynärvartta. Tänään kiskoin itseni puoliväkisin aamulla jalka-vatsatreenille.

Treenisuunnitelma

No eihän se menny ku Strömsössä. Prässissä en jaksanut kuin 3 sarjaa. Okei, nuo on superit, mutta kyllä 2 viikkoa sitten meni neljä. Eikä tässä vielä kaikki. Laitoin aloituspainoksi 90 kg (lämppäsarjojen jälkeen siis) kuten silloin 2 viikkoa sitten, mutta siihen ne jäivätkin! En ois millään pystynyt viemään sarjoja loppuun, jos oisin laittanut yhtään enempää painoa. Ja se vika sarjakin siis jäi tekemättä. Olin kyllä kauhean turhautunut. Mutta ei sille nyt vaan mitään voinut. Muuten treeni meni ihan ookoo, paitsi kun tuli vatsojen vuoro. Ei menny kovin hohdokkaasti sekään. Mie oon rapakunnossa.

Ja se näkyy ja tuntuu:

Tämän aamun "kunto".

Okei, on tuossa sitä paljon puhumaani turvotustakin vielä jäljellä. Mutta tänä aamuna en ollut kuitenkaan enää ihan niin turvoksissa kuin viime päivinä muuten. Painokin oli tullut alaspäin puoli kiloa eilisestä. Mieskin hihkaisi aamulla, että "et oo enää niin turvonnu!". Kiitti :) Mutta kyllä sitä on edelleen, ja varsinkin tässä taas päivän aikana on kertynyt ja nyt maha taas pullottaa. Viime sunnuntai oli kyllä kaiken huippu. Kuvitelkaa tuohon sivuprofiiliin vielä sellainen muutaman kuukauden raskausmaha, niin alkaa olla jo lähellä sunnuntain tilannetta. Kyllä tuossa silti sitä kertynyttä fläsääkin on. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Hyi olkoon.

Miun maha taitaa oikeasti olla jo aika surkeana tuosta Arcoxiasta (tulehduskipulääke). Nyt viime päivinä on ollut pahoinvointiaaltoja ja mahakipuja eikä mahan toimintakaan ole ollut todellakaan normaalia. Jos mie vielä joskus joudun jollekin vastaavalle lääkekuurille, niin aion kyllä mainita, että voisko saada jonkun muun kuin Arcoxian. Kyllä mie jo odotan, että pääsen siitä eroon!

Loppuun vielä heitän vähän häiriintyneen(?) kuvan miun teippausvirityksestä, jonka laitoin kyynärpän ja käsivarren tueksi töihin lähtiessä:

Morooo!

Tarkoitus tuossa on siis suojata ja tukea kyynärpään sivunastoja (vaimitänenytoli), koska lähinnä niissä rasitus aina tuntuu. Eli just niissä kohdissa, joiden kiputiloista puhutaan tenniskyynärpäänä (ulkopuolen nasta) ja golfkyynärpäänä (sisäpuolen nasta). Miulla tuo sisäpuoli tuntuu menevät enemmän kipeäksi. Myös peukalonhankaa teippailin ja töissä lisäksi vielä rannetuki, jota oon kyllä oppinut tässä inhoamaan.

Aika hyvä viikonloppu

Helmikuu. Ihanaa, kun aina niin pitkältä tuntuva tammikuu on ohi! Helmikuu tuntuu aina jotenkin jo sellaiselta, että se talven pimein vaihe on selätetty ja kohti kevättä mennään. Aurinkoisina pakkaspäivinäkin jo tuntee, kuinka se aurinko vähän lämmittää :)

Nyt miun helmikuu on kyllä vähän synkempi, kun näillä näkymin tämä on tältä erää viimeinen työkuukausi. Oon nyt saanut olla yhtäjaksoisesti töissä syksystä asti (ja syksylläkin oli vain 1,5 viikon työttömyysjakso), mutta nyt en ole ainakaan tietoinen, että työt jatkuisivat. Se lannistaa tietysti tunnelmia. Kyllähän tämä ainainen pätkätyöläisyys on oikeasti ihan sieltä ja syvältä, kun ikinä ei tiedä tulevaisuutta kuin korkeintaan muutaman kuukauden eteenpäin, jos sitäkään. Mutta näinä aikoina pitänee olla kiitollinen, että edes näitä pätkiä on. Olisi vaan niiiiin mahtavaa saada se vakituinen pesti tässä työssä, joka on miulle tosi tärkeä ja rakas. Reilut 7 vuotta pätkätöitä alkaa jo turhauttaa...

Työpöytä perjantaina. Poliittisten järjestelmien luokan perkausta

Oon yrittänyt miettiä positiivisia asioita siitä, kun/jos joudun työttömäksi. No, sitten pääsee salille niin usein ja milloin vaan huvittaa! Jos vaan käsi sallii. Sitten on aikaa tehdä ne tuhat ja yksi rästihommaa kotona, mitä oon aina vaan siirtänyt ja siirtänyt. Saan nukkua aamulla pitkään, jos haluan. Miulla on aikaa lukea niin paljon kuin haluan. On aikaa bloggailla niin paljon kuin haluan. Mutta silti, vaikka listaan nämä kaikki, ei se silti korvaa sitä, että saisin olla töissä. Oon mielestäni viime vuoden aikana kehittynyt ammatillisesti ja oppinut paljon uutta. Työtehtävät on olleet vaihtelevia ja oon saanut roppa kaupalla itseluottamusta omasta ammatillisesta osaamisesta. Lisäksi miulla on maailman parhaat työkaverit <3 Ja tottakai taloudellinen tilannekin huolestuttaa, onhan se nyt ihan eri asia, jos taloudessa on kaksi palkansaajaa kuin että toinen elää ansiosidonnaisella.

Mutta se nyt siitä. Piti vaan saada tämä huoli kirjoitettua ulos.

Miepä kävin perjantaina salilla! Sain oikein hyvän jalkatreenin aikaiseksi, ja päälle vielä vatsoja. Hyvin onnistui prässäilykin, kun kohteliaat herrasmiehet auttoivat minnuu raskaimpien painokiekkojen kanssa :) Kyllähän mie sitten ne pienemmät sain ihan itekin laitettua yhdellä kädellä. Mietinkin, että kyllä tässä miun vasen käsi vahvistuu, kun vaan sillä nostelen painoja! Oli muuten aika ätäkkä alku treenille, kun tein superina leveän ja kapean prässin 4*8. Siihen päälle superit reiden ojentaja- ja koukistajalaitteissa. Sitten tein pitkästä aikaa pakarapotkuja taljassa ja loppuun kiusasin pohkeita smithissä. Vatsat hoitelin vartalonkiertolaitteessa ja lantionnostoilla. Siitä onkin aikaa, kun oon viimeksi tehnyt pakarapotkuja. Jossain vaiheessa olin aivan täysin kyllästynyt tuohon liikkeeseen, mutta nyt pitkästä aikaa tehtynä se tuntuma oli melkoinen. Ei miun takapuoli oo ollut pitkään aikaan näin kipee! Tokihan nuo prässisuperitkin teki tehtävänsä. Reenikuvia ei nyt ole, kun yksin olin veivaamassa...

Eilen koittikin kauan odottamani päivä, nimittäin meillä oli treffit joensuulaisten treenibloggareiden kanssa! Mukana olivat Marilii, Pia, Henna-Riikka ja Tiina <3 Tämä oli jo toinen tapaaminen, mutta mie en päässyt ekalla kerralla mukaan. Pia ja Mariliihan ovat miulle jo tuttuja ennestäänkin, tosin Mariliita en ollut nähnyt sitten meidän ihanien pikkujoulujen. Mutta Henna-Riikan ja Tiinan tapasin ensimmäistä kertaa, ja vallan ihastuttavia persoonia molemmat! Aivan mahtavaa, kun oon päässyt tutustumaan samanhenkisten salimimmien kanssa, joiden seurassa ei tarvii miettiä, voinko mie nyt treeneistä puhua, ja voidaan vertailla kokemuksia ja vaikkapa nauraa salikommelluksille. Upeaa!

Tiina, Marilii, Henna-Riikka ja Pia :)

Täytetty sämpylä ja cappuccino maistuivat nälkäiselle

Marilii toi mukanaan tekemäänsä raakasuklaata ja mie maistoin yhden sellaisen. Ai vitsi kun oli oikeesti niin mahdottoman hyvää! Siitä tulikin mieleeni, että pitäisi itsekin jossain välissä kokeilla, vieläkin on testaamatta joululahjaksi saamamme raakasuklaan valmistuspaketti.

Kävin eilen myös kirjakaupassa, ja mie harvoin pääsen sieltä poistumaan tyhjin käsin. Eilen mukaan tarttui tällainen:

Aalto, Riku ym.: Treenaa terve ja timmi vatsa

Oon jonkin verran tuota selaillut ja kaupassakin siihen kiinnitin huomiota siksi, kun siinä ei todellakaan ole mitään "näin saat pyykkilautavatsan kahdessa viikossa" -shaibaa, vaan ihan oikeasti treeniliikkeiden lisäksi kiinnitetään huomiota oikeanlaiseen ravintoon ja vatsan hyvinvointiin muutenkin. Miulla kun on ollut vähän yhtä jos toista vatsavaivaa viime aikoina. No, nyt tietysti nuo vahvat lääkkeet varmasti osaltaan vaikuttavat asiaan. Kuten siihen, että miun paino on noussut tällä viikolla 1,5 kg! Ja voin rehellsiesti sanoa, että se ei millään voi johtua syömisestä, sillä ne on olleet taas liiankin alakantissa. Käyttämäni tulehduskipulääkkeen yleisissä haittavaikutuksissa mainitaan nesteen kertyminen kehoon, joten oletan painonnousun olevan nyt sitä... Tai ainakin toivon niin. Syömisestä en voi yksinkertaisesti nipistää enää yhtään.

Hmmm... mitäs vielä, että tästä postauksesta tulis varsinainen sillisalaatti... Ainiin, kävinhän mie tänään combatissakin! En olekaan käynyt pariin kuukauteen ja viimeistään siellä kyllä nyt huomasin, miten surkealla tolalla miun aerobinen kunto on. Sydän laukkas tuhatta ja sataa. Huippusyke oli hurjat 194 (miun enkat) ja pari kertaa tuntui, että happi yksinkertaisesti loppuu. Mutta ah, että oli ihanaa pitkästä aikaa! Ihanankamalaa. Huomenaamulla mie aattelin mennä salille. Vielä pitää suunnitella vähän, mitä mie siellä voin tehdä, mutta jospa mie jotain saan aikaiseksi.

Jos teillä on jotain vinkkejä, miten voin treenata muutakin kuin jalkoja ja vatsoja ilman, että tarviis käsiä, niin ottaisin mielelläni niitä vastaan :)

Ajatuksia kevyestä viikosta

No on taas reilu viikko vierähtänyt edellisestä postauksesta! Tarkoitus oli alkuviikosta kirjoittaa (olin ihan aikarakosenkin siihen varannut!), mutta sitten miun läppäriin iski joku mörkö ja se meni ihan sekaisin. Yksi ilta meni sitten siihen, kun tein miun mies teki sille täysimittaisen jonkun systeemin, ja nyt taas toimii. Huomaa, it-insinöörin vaimona kun ei ite tarvii huolehtia mistään asiaankuuluvista ongelmista, niin sitten niistä ei oikein tiedäkään mitään :D Aina vaan voi sanoa "tähän nyt tuli joku, voitko kattoo ja tehdä sille jotain?" Oisin ihan pulassa ilman miun miestä <3

Mutta asiaan. Tämä viikko on ollut salitreenihistoriani ensimmäinen kevyt-viikko. Ja tällähän ei nyt tarkoiteta lepoviikkoa, salitonta viikkoa tms., vaan oikeasti kevyttä salitreeniviikkoa. Bunkkeritreenin edistyneen ohjelman neljän viikon sykliin kuuluu aina kolme kovaa ja yksi kevyt viikko. Tässä treenissä kevyt viikko ei meinaa kevyempiä painoja, vaan lyhempiä sarjoja. Tehdään siis sama treeni kuin muillakin viikoilla, mutta toistot pudotetaan puoleen I viikon toistoista, mutta painot siis samoina kuin I viikolla. Viime sunnuntai-iltana pidettiin Pian kanssa vähän etäpalaveria, että mites toimitaan maksimien kanssa. Päätettiin, että tehdään puolet siitä maksimimäärästä, miulla se tarkoitti useimmassa maksimi-sarjassa kuutta toistoa.

Kaverin kanssa on hyvä pähkäillä <3 Kuva
viime viikon perjantailta, Pian kamerasta

Miulla nyt ensimmäisen kuukauden aikana tuo kevyt-viikko seurasi jo kahden kovan jälkeen, kun aloitin tämän ohjelman viikkoa myöhemmin kuin Pia, mutta kun on ihan kiva mennä tasatahtiin näitä viikkoja, niin päätin sitten startata kakkosviikosta. Nyt aion käydä läpi ajatuksiani tästä ensimmäisestä kevyestä viikosta, ja jutusta saattaa tulla pitkä. Toivottavasti jaksatte pysyä mukana :D

Maanantaina oli siis rinta-olkapää -päivä. Aaaah, kun miulla ei ole penkki mennyt ihan mielen mukaan viime aikoina, niin oli jotenkin helpottavaa tehdä se nyt kevyesti, kun ihan varmasti pääsi siihen mihin pitikin :D Muuten ottikin yllättävän koville! Miusta tuntui, että pitäs lukea otsassa, että MIULLA ON KEVYT-VIIKKO. Tosi lapsellista, tiedän, mutta ekana päivänä jotenkin vaivasi se, että tekee niin vähän toistoja sellasilla painoilla, joilla normaalisti tekee puolet enemmän. Ehkä se oli vaan jotain alkunoloutta. Varsinkin vinopenkki Smithissä aiheutti syvää turhautumista. Just kun alkoi päästä siihen tunteeseen, että jes, nyt alkaa pikkuisen tuntua, niin se piti lopettaa siihen. Kävin illalla vielä balancessa pitkästä aikaa, ja ai että teki hyvää! Ja pahaakin... Nimittäin hitsi että oon taas ihan hirveen jäykkä. Ihanaa ois päästä balanceen aina kerran viikossa, mutta ei vaan aina käy aikatauluihin. Nyt onneksi pääsen ensi maanantainakin!

Tiistain selkä-vatsapäivä tuntui vielä enemmän suunnilleen läpimenolta, kun aikaa kului vain 48 minuuttia. No, sehän on viikon lyhkäisin reeni muutenkin, mutta että alle tunti! Huomaan, että nämä kevyet viikot siis tulee tarpeeseen, kun muuten tässä ohjelmassa ei mistään treenistä taida selvitä alle 1,5 tuntiin. Tai ehkä hikiseen just selkä-vatsa -päivänä. Tosin tunnustan, että tein selkätreenissä sellaisen jutun mitä kevyellä viikolla ei IKINÄ saisi tehdä. Nimittäin lisäsin painoja. Eli kulmasoudussa käsipainoilla pudotussarjassa aloitin 15 kilon punteilla, kun aiemmin on ollut käytössä 12,5 kilon puntit. Tuntui vaan siltä, että nyt on hyvä kokeilla, kun on vain 5 toistoa. Wrong! Siis hyvinhän se meni, mutta näin ei siis pitäisi toimia kevyellä viikolla. Sainkin Pialta ripitykset, kun tunntustin asian keskiviikon piloxing-tunnilla ;D

Keskiviikkoisin on miun cardio-päivä, ja viime viikon tapaan kuittasin sen piloxingilla. Kyllä miusta ihan hyvä aerobinen treeni, kun 50 minuuttiin palaa sellaiset 500 kcalia. Puheltiin Pian kanssa tunnin jälkeen, että nyt tuosta tunnista sai jo enemmän irti kuin ekalla kerralla. Kun tiesi jo mitä odottaa, ei ollut samanlaista sähellytä askelsarjojenkaan kanssa. Kyllä mie tykkään tästä. Ehkä siksi, kun se on niin erilaista kuin mihin oon tottunut. Kunnon tyttömeininkiä ;D Lupa ketkutella ja pitää kivaa! Harmikseni en ensi viikolla tuonne pääse keskiviikon iltavuoron takia. Nyt tuli ohjaajalta lopuksi se piloxingin vähän nolostuttava slogan "Sleek, sexy, powerful", mutta ei se tuossa lopussa haitannut. Kunhan ei tule kesken tunnin ja kunhan sitä ei tarvii ite alkaa siellä hokemaan!

Torstaiaamuna olikin sitten vuorossa jalat ja kädet. Ehkä mie latasin prässiin vähän liikaa painoa kun miettii, että kyseessä oli kevyt treeni. Pikkuisen taas oikea nivunen kipeytyi (tätä tapahtuu silloin tällöin prässin yhteydessä). Muuten treeni meni helposti. Varsinkin siinä vaiheessa, kun alkoi käsi-osio, se oli jo vähän semmoista, että olis jo ohi kun ei oikein tunnu missään. Vähän semmoinen "mitä mie täällä oikein teen?" -fiilis. Kevyeen treeniin totuttelu vie siis oman aikansa, että tottuu ajatukseen, ettei sen tarvitse eikä pidäkään tuntua niinkuin normiviikoilla.

Sulakaa muhkurat, sulakaaa!

Eilen olikin vihdoin vuorossa viikon viimeinen treeni, ja ensimmäinen yhteistreeni Pian kanssa. Eli tästä treenistä jopa muutama kuva luvassa ;) Meidän tämä treeni eroaa siinä, että Pia treenaa (ohjelmanmukaisesti) leuanvetoa, mutta mie vielä ainakin toistaiseksi korvaan sen ylätaljaliikkeellä vastaotteella. Tämä siis miun käsiongelman vuoksi kuin myös siksi, että haluan vielä vahvistaa yläkropan lihaksia ennen leuanvetotreenien aloittamista.

Kyllähän tuohon sai enemmän asennetta mukaan, kun yhdessä oltiin vääntämässä. Vaikka eipä paljon kumpikaan ylimääräistä tsemppiä liikkeisiin tarvinnutkaan :)

Hyiiii, mikä kaksari!

 

 

No, lankkuilu on sentään rankkaa kevyenäkin vaihtoehtona. Silti siitä nyt selvisi hyvinkin helposti, kun ei tarvinnut olla kuin puoli minuuttia kerrallaan (3x). Ilmeet silti melkoisen vakavat:

Eipä paljon naurata!

Huomaan muuten tuosta kuvasta, että miun asento on vähän liian matala. Eli enemmän jämäkkyyttä vatsalihaksiin ensi perjantaina!

Kyllä vaan tekee taas gutaa aloittaa maanantaina uusi treeniviikko, kun tietää, että saa vetää täysillä loppuun asti! Ihan jännä nähdä, vaikuttaako tämä kevyt viikko sitten ens viikolla treenituloksiin millään lailla. Tänään pidän lepoa, ja huomenna on viikon toka cardio-päivä. Tosin sekin menee varmaan kevyesti kävelylenkin muodossa. On vielä kesken talvijuoksutossujen sisäänajo. Ei ole ulkoliikunta oikein näillä pakkasilla (eilen aamulla täällä -27!) kiinnostanut. Nyt viikonloppuna on onneksi lauhaa ja huomenna siis ylös, ulos ja lenkille!

Piloxing ja kauhugalleria

Eilen oli keskiviikko, eli miun cardio-päivä. Meidän salilla alkoi eilen piloxing, jota päätettiin mennä Pian kanssa yhdessä kokeilemaan. Miulla ei ollut oikeastaan suurempia odotuksia tunnin suhteen, ajattelin vaan, että sillä varmaan kuittaa tuon aerobisen treenin. Piloxing tulee sanoista pilates ja boxing. Näistä voimme siis fiksuina päätellä, että tunti yhdistelee pilatesta ja nyrkkeilyä. Lisäksi tunti sisältää tanssia. Lisää infoa esim. täältä.

Kuva: piloxing.com

Tunti oli positiivinen yllätys. Kyllähän minuu kieltämättä aluksi nauratti se lanteiden ketkutus ja "nyrkkeily", jossa ei tekniikoista tietoakaan. Ja ne musiikit oli jotain kamalaa... MUTTA tunti oli tosi hauska! Ja hauskalla en tarkoita todellakaan helppoa. Kyllä hiki lensi ja varsinkin jalkalihakset oli kovilla. Meinasin vaan alkaa nauraa siinä kohtaa, kun tehtiin jotain plieitä baletista. Siinä meikäläinen, jäykkä salimuija, yrittää leikkiä balettitanssijaa. Siitä oli sirous ja sulokkuus kaukana! ;D Parasta antia tunnissa oli liikkuvuus- ja tasapainoharjoitteet. Ja se, kun se vaan oli kivaa, vaikka vähän hassua. Salipuurtaminen on kuitenkin aina vähän totisempaa touhua, joten kyllä tuollainen yksi hauskanpitotunti viikossa tekisi tosi hyvää. Monipuolisuudellaan tunti kyllä varmaan päihitti kaikki jumppatunnit, millä oon aiemmin ollut. Siinä sai päästä varpaisiin kroppa heilutusta, venytystä, kestävyysharjoitusta sun muuta. Ne tanssiliikkeet oli miulle vaikeimpia. Vielä pelkkä jalkatyöskentely sujui ihan hyvin, mutta heti kun piti ottaa mukaan kädet ja hypyt, niin miulla meni pasmat ihan sekaisin ;)

Tänä aamuna sitten taas palattiin maan pinnalle, kun edessä oli treeniviikon pisin ja samalla rankin treeni: jalat ja kädet. Nyt on siis viikko III menossa ja treeni näytti tältä:

1. Prässi 4*10
2. Askelkyykky penkille, kp 3*12/jalka
3. SJMV 2*8
4. Reidenkoukistus (S) 3*12
5. Reidenojennus (S) 3*12
6. Pohkeet Smithissä 3*15
7. Hauikset Scott-penkissä tangolla 4*12
8. Hauis taljassa vasaraotteella, köysi 3*6
9. Ranskalainen punnerrus 3*6
10. Ojentajapunnerrus taljassa, köysi 3*8

Aikaa meillä Pian kansa meni tänään 2 h 10 min. Onhan tuo kieltämättä pitkä treeni, mutta toisaalta jalat ja kädet on niin eri treeni, että ne jopa sopii samalle päivälle. Siis ei silloin tuo treenin pituus niin haittaa. Kunhan pitää huolen, että alla on tarpeeksi energiaa. Pian kanssa oli myös puhetta, että tätä ei todellakaan jaksaisi lähteä illalla vääntämään. Paras hetki tälle treenille on kyllä aamulla.

Nyt seuraa sitä kauhugalleriaa... Mie aina järkytyn, kun näen Pian ottamia kuvia miun treeneistä. Siis millaisia mörköirvistyksiä! Muutenkin näytän taas siltä, että liekö peiliin vilkaissutkaan ennen treeneille lähtemistä. Mutta enpä mie sinne salille menekään koreilemaan, vaan treenaamaan. En todellakaan iske meikkejä naamaan, jos oon menossa salille. Poikkeuksena tietty, jos ne meikit on jo valmiiksi naamassa, jos oon menossa salille esim. töiden jälkeen. En pahimpia irvistyskuvia tähän edes kehtaa laittaa, paitsi yhden hauistaljakuvan. Siinä on ilme, jolla on vaan pakko kaikkia kiusata ;)

Naama punaisena... Onneks ei ilme näy ;)

Kahdella paidalla sai ainakin hien virtaamaan!

Phuh!

Kiusataan pohkeita

Sitten haboja

Mörkö Kauhugalleriasta, päivää!

Vielä jaksaa...

Viimeisiä viedään.

Mie tein myös päätöksen, että tästä lähtien mie venyttelen joka ikisen treenin jälkeen. Ilmoitin asiasta tänään Piallekin. Ja venyttelyt tehtiinkin tänään jaloille tuossa ennen käsitreenin alkua. Päätin vahvasti, että salilta ei poistuta ennen venyttelyä. Olkoonkin pikaiset vaan, mutta jonkunlaiset palauttavat venyt pitää tästä lähtien tehdä. Joka ikinen kerta.

Mietittekö te, miltä salilla näytätte? Pitääkö edes vähän laittautua vai voiko mennä ihan "suoraan sängystä"? Tai yritättekö hillitä rankassa treenissä ilmeitänne, ettei pääsisi niitä kammottavimpia irvistyksiä?

Hyvin menee, mutta menköön!

Jeah, nyt on eka kokonainen treeniviikko tänä vuonna paketissa! Ja eipä ollenkaan huono viikko. Nesteet on lähteneet ihan vauhdikkaasti kropasta liikkeelle. Tänä aamuna vaaka näytti ilokseni 2,2 kg vähemmän kuin maanantaiaamuna! :) Olokin on jo ihan erilainen, kun ei koko ajan tunnu turvonneelta. Kyllä tässä silti vielä tekemistä on. Matkaa tavoitteeseen on vielä tasan 7,6 kg. Eli miun eka tavoite tässä nyt on painaa 67 kiloa taasen, mikä on BMI:n mukaan miun normaalipainon yläraja. Tuohon asti yritän mennä kalorivajeilla, ja sitten nostan kalorit kulutuksen tasolle, jotta saatais lihaksille rakennusaineita. Toivon vaan, että tämän paino nyt sitten lähtee oikeasti nesteistä ja rasvasta eikä sieltä lihaksista. Ja toivon, että nyt pysyisin terveenä eikä tulisi mitään flunssia tai kremppoja kroppaan.

Lisäapu nesteenpoistoon

Tällä viikolla olen syönyt keskimäärin 1728 kcalia/vrk, jolloin vaje on keskimäärin -409kcal/vrk. Ja miulla ON nälkäinen olo melkein koko ajan. Ei vielä alkuviikosta ollut, mutta loppuviikkoa kohden tämä on lisääntynyt. Vielä kestän tämän, mutta jos se alkaa vaikuttaa liikaa fyysiseen tai henkiseen jaksamiseen, pitää kaloreita lisätä. Samoin, jos treenitehot alkaa laskea, aion lisätä kaloreita. Treeneistä en nimittäin halua tinkiä ollenkaan.

Treeniä perjantaina: leukoja ei mennyt yhtään edes
avustettuna, joten tässä korvaava liike

Kulmasoutua.

Ei salitreeneistä sen enempää, vaan nyt seuraa jotain ihan muuta :) Kuten olen jo aiemminkin kirjoittanut, tavoitteeni on lisätä aerobista liikuntaa rasvanpolton edistämiseksi. No, tänään sitten tartuin härkää sarvista ja kävin ostamassa talvijuoksutossut:

Asics Gel-FujiSetsu GTX

Miehän hurahdin juoksuun toissa vuonna, ja kesällä 2012 juoksinkin muutamana päivänä viikossa. Tarkoitus oli aloittaa taas viime kesänä, mutta se vaan jotenkin jäi... Sitten kaikista mahdollisista päivistä juuri jouluaattona päätin lähteä lenkille ja siinä samalla hölkkäilinkin 20 minuuttia. Liukasta oli, joten eteneminen ei ollut kovin miellyttävää. Juoksuhammasta kuitenkin pikkuisen on tässä viime aikoina kolottanut, ja siksi ajattelinkin, että ostan ihan nastakengät. Ja kun nuo on muutenkin talviolosuhteisiin sopivat, Gore-Texia, niin ei pitäs jalkojen kastua. Tänään sitten miehelle harmittelin, kun en eilen Prismassa käydessämme tullut katsoneeksi alessa olevia talvijuoksutossuja. No, mies sitten sanoi, että hän lähtee tankkaamaan, voidaan samalla koukata Prisman kautta. Jee! Sinne siis. Ja mikä säkä! Näitä kenkiä oli enää 2 paria jäljellä, ja nämä toiset olivat juuri sopivat. Alun perin olin tosin menossa katsomaan Icebugeja, mutta niitä oli enää 3 paria, ja olivat liian pieniä miulle.

Tottakai piti päästä heti tänään testaamaan. Mutta enpäs ottanut yhtään juoksuaskelta. Sain nimittäin FB:ssä luotettavalta taholta vinkin, että juoksukengät pitää ensin sisäänajaa kävellen. No, enhän mie tällä juoksukunnolla mitään kunnon juoksua saiskaan aikaiseksi, mutta päätin noudattaa neuvoa ja kävelin matkan. Tarkoitus oli käydä sellainen 8 km:n lenkki, mutta se jäi kuitenkin 6,2 kilometriin. Kopsaan tähän suoraan FB:iin kirjoittamani kommentit ekasta lenkistä:

Noniin, kengät testattu nimi poistettu neuvoja kuunnellen kävellen. Takana reilu 6 km reipasta tahtia, ja uskottava se on, että noilla pysyy pystyssä jäiselläkin alustalla. Askel rentoutui kun tunsi, miten nastat pureutuu jäähän. Hyvin rullasi, niinkin hyvin, että muutaman kerran teki mieli lähteä kirmaamaan, mutta maltoin mieleni. Vähän jäykät ne silti on (Gore-Tex?), muttei miusta niin jäykät kuin moni muu on näistä kommentoinut. Jalat lenkin jälkeen kuivat ja lämpimät. Iso miinus: kantapäiden yläosat myös rakoilla lenkin jälkeen, ja tämä lyhensikin matkaa pari kilometriä lyhyemmäksi, mitä alunperin suunnittelin. Toivottavasti tämä vaiva katoaa sen myötä, kun kengät muotoutuu omaan jalkaan. Koko kyllä tuntui juuri hyvältä.

Eli muuten tuntui hyvältä, mutta nuo rakot!! :( Tosin on miulle ennenkin tullut uusista lenkkareista rakot, mutta myöhemmin muotoutuessaan vaiva on hävinnyt. Saas nähdä, miten näiden kanssa käy, vai pitääkö alkaa kenkiä viiltelemään, kuten neuvottiin.

Cardiota, salitreeniä ja mietteitä salietiketistä

Ihan ensiksi haluan kiittää teitä ihania, jotka olette käyneet minuu tsemppaamassa viime postauksiin <3 Ette uskokaan, miten niistä tulee hyvä mieli ja usko omaan itseen ja onnistumiseenkin kohoaa. Muiskis! Ilmeisesti on nyt aineenvaihdunta ottanut spurtin, kun painohävikki on -900g sitten maanantaiaamun. Jee! :)

Hehhehee, mie eilen sain kuin sainkin itseni aamulla aerobiselle! Ulkolenkki ei hotsittanut, kun oli niin pimeää, märkää, liukasta, sumuista... listaa vois jatkaa loputtomiin ;) Mutta meninpä sitten salille tekee crossarilla 40 minuutin intervallin ja voin kertoa, että hukkaan ei todellakaan mennyt! Raskaimmissa osioissa mie oikeesti aattelin, että kohta tipun tästä, en jaksa enää, kunnes sitten alkoi taas kevyempi osuus. Viimeistään nyt tajusin, että miun aerobinen kunto on tällä hetkellä melko heikko, joten cardiota vaan lisää! Niinhän se menee, että aerobinen kunto heikkenee verrattain nopeasti, kun sitä ei ylläpidä, mutta onneksi sama toimii myös päinvastoin. Eli aerobinen kunto myös vastaavasti lähtee nousuun melko nopeasti, kun vaan sitä oikeasti jaksaa tehdä. Hih, miun mies laittoi eilen aamupäivällä tarkistustekstarin, että "kävitkö lenkillä?". Vastasin, että "en, mutta kävin intervallilla crossarilla". Vastaus oli "yök", joten vissiin miun ratkaisu oli sit hyväksytty :D

Pieni hymy-yritelmä intervalli-cardion jälkeen ;)

Tänään kävinkin aamusta tekemässä bunkkeritreenin viikon 3. treenin, eli jalat ja kädet. Aikaa kului 1h 48min., joten tämä vie oikeasti aikaa ja jos oon iltavuoroon menossa, niin salille pitää mennä jo 7:30. Mie kun haluan vielä kotona vähän palautua ennen töihinlähtöä. Rankkahan tämä(kin) treeni on: jaloille 6 liikettä ja käsille 4. Viimeisen jalkaliikkeen jälkeen oisin ollut jo valmis poistumaan paikalta, kun ei tähän ole vielä tottunut. Ennenhän oon tehnyt jalat aina ihan omana päivänään. Kyllä siinä joutui vaan sitä tahdonvoimaa ja tsemppiä keräämään, että jaksoi vielä täysillä panostaa hauiksiin ja ojentajiinkin. Huomisia jalkajumeja odotellessa...

Tänään miulla oli salilla erityisesti mielessä salietiketti ja varsinkin se, että tavarat pitäis aina laittaa omille paikoilleen. Miusta salilla on oikeestaan kaikkein ärsyttävintä, jos tavaroita ei palauteta sinne, mihin ne kuuluu. Menee turhaa aikaa ja hermoja, kun joutuu etsiskelemään sitä painoa sieltä tai tätä tankoa täältä. Ja että ne painot jätetään laitteisiin, voi argh! Tähän vuodenaikaan näitä tuntuu olevan enemmän, kun salilla on enemmän kävijöitä ja aloittelijoita. Mutta kyllä ne vakkaritkin osaa :/

Esimerkki tältä aamulta: kaksi miestä (ovat vakkareita) roudasi scott-penkin taljalle tehdäkseen siinä hauiksia. Tämä on tietysti ok, toki niitä penkkejä saa siirrellä mielensä mukaan. Mutta: ne voisi myös palauttaa omalle paikalleen! Itse olin menossa scottiin tekemään hauiskääntöjä, ja kun tämä kaksikko oli lopettelemassa treeniään siinä taljalla, kysyin, että joutaako tuo scott-penkki? Joutaa ihan kohta, sanoivat. Sitten olivat lähtöä tekemässä ja menin uudelleen kysymään, että "joko joutaa". Kyllä jouti, mutta nämä jättivät sen penkin siihen, eivätkä tuoneet omalle paikalleen. Se ei ole mikään hirveän kevyt se penkki, ja silti jättivät sen miulle roudattavaksi takaisin, vaikka olivat itse sen siihen taljalle vieneet. Kaksi isoa äijää, olisivat voineet kyllä olla kohteliaampia ja palauttaa penkin...

Toinen esimerkki tältä aamulta heti treenin aluksi. Eka liike oli jalkaprässi. Siinä killotti valmiiksi molemmin puolin 25 kilon kiekot. Lähettyvillä oli yksi mies treenaamassa, joten luulin hänellä olevan prässissä jotain kesken. Tarkistin kuitenkin asian, ja ei kuulemma ollut. Joten painot oli jätetty siihen prässiin. Eihän tuo muuten sinällään mitään, itekin oisin kuitenkin ne samat kiekot siihen iskenyt. Mutta kun ne oli jätetty ylemmille pidikkeille! Meidän prässissä on siis painonpidikkeet kahdella tasolla, ja itse laitan nuo painavimmat 25 kilon kiekot aina alimmille. Ehkä sellainen 180+ cm -pituinen henkilö ei välttämättä tule ajatelleeksi, että lyhyemmän varren omaavien ei ehkä ole ihan niin helppo nostaa niitä isoja kiekkoja sieltä ylemmiltä pidikkeiltä pois. Kyllä miekin sain olla prässisarjojen jälkeen tosi tarkkana ja varovainen, että sain ne kiekot turvalliseti alas sieltä ylhäältä.

Joten: olkaa ihmiset ystävällisiä ja palauttakaa painot, penkit, tangot sun muut härpäkkeet niille varatuille säilytyspaikoille kiitos!

Mikä sinua ärsyttää salilla eniten?

Sotasuunnitelmaa läskiä vastaan

Toka treeni takana ja samoin eka ruotupäivä. Mie päätin nyt kokeilla eloa -400 kcalin vajeella. Tässä on nyt tullut mässättyä sen verran, että varmaan riittää varastossa hiilareita poltettavaksi ennen kuin rasvaan päästään käsiksi. Nälkä varmaan koittaa piakkoin, mutta pitää yrittää päihittää se. Sitten jos elosta alkaa tulla liian sietämätöntä (lue: mie muutun sietämättömäksi hermokimpuksi) tai treenitehot alkaa kärsiä, lisään kaloreita. Kun nyt sais tällä ainakin pois ne parit kilot, mitkä on varmasti ihan pelkkää turvotusta ja nestettä.

Toinen täsmäisku laardia vastaan koittaa huomenaamulla cardion muodossa. Kelistä riippuen se tapahtuu joko ulkona lenkin muodossa tai salilla crossarilla. Jos näitä aerobisia päiviä saisi kaksi viikkoon, olisin tyytyväinen. Tämän viikon sunnuntaina olis salilla vaihtuvana jumppana combat, joka kyllä ajaisi oikein hyvin asiansa viikon 2. cardiona. Katellaan, mikä on viikonloppuna kestävyys tämän viikon aloitusrykäisyn jälkeen vai onko combat liikaa. Salipäiviä tulee viikkoon neljä, joten vielä se yksi täyslepopäiväkin viikkoon mahtuu :)

Tänään siis tehtiin Pian kanssa Bunkkeritreenin 2. viikon 2 treeni. Se tarkoittaa selkää ja vatsoja. Olin ihan yllättynyt, miten hyvän tuntuman sain yläselkään. Ylä- ja alataljat superina jo saivat selkälihat liikkeelle. Mie sain ylätaljalla nyt tehtyä ihan eri tavalla, kun Pia neuvoi miten se kannattaa tehdä. Jes! Ehkä mie alan päästä ylätaljavihastani..?

Sitten olikin aika pudotussarjojen... Eli käsipainoilla kulmasoutua. Ou mai gaad, että voi taas tuntua lopussa 8 kilon puntitkin järkyttävän painavilta! Pudotussarjojen päätteeksi vielä 3 x maksimit. Kyllä tuntui selkä tehdyltä. Ja mikä parasta, niin ainakin Pian mukaan miun tekniikka oli ihan oikea ja sain puristettua toistot loppuun saakka. Näissä ne painot jää kyllä alas sit, kun se raja tulee vastaan. Se tuli huomattua ;D

Pudotussarja menossa

Sitten oli ne ehdottomat inhokit, eli vatsat, tehtävänä. Voi luoja miun vatsalihakset on surkeessa kunnossa! No, ei kai se ihme ole kun ovat saaneet velttoilla viime viikot ja siihen päälle on tullut ylimääräinen höttökerros. Pure pain, sanon mie tämän päivän vatsatreenistä.

Ylävatsaa taljassa

Alavatsaa penkissä

 

Vinot vatsat penkillä painon kanssa kiertäen. Tyyntä ilmettä,
mikäs tässä tehdessä...

...tai sitten vähemmän tyyntä... PRKL!

Onko teillä jotain tiettyä keinoa pudottaa painoa, siis lähinnä rasvoista, jonka otatte käyttöön kun paino on noussut tai uhkaa nousta? Siis rasvapaino, lihastenkasvun kohdallahan se painonnousu onkin ihan suotavaa ;)

Uusi alku?

Mie kävin tänä aamuna vaa'alla. Se nyt oli vaan ihan pakko kohdata totuus silmästä silmään. Tiesinhän mie, että lukemat on karseet. Miulle ei tällä hetkellä mahdu kuin yhdet miun housut jalkaan. No, se lukema siinä vaa'alla näytti +10 kg verrattuna 6 kk sitten. Hyi. Mie näytän ja miusta tuntuu kamalalta. Mutta ei hätä ole tämän näköinen. Mie oon saanu ennenkin kiloja karistettua monta kertaa enemmänkin kuin tuon 10 kg, joten ei se muuta vaadi kuin vaan päättäväisyyttä. Ja huomenna on se miun loppuvuodesta asettama päivämäärä 7.1., jonne asti oli lupa mässätä ja rellestää. Huomenna koittaa paluu ruotuun.

Mut hei! Kävin sentään lenkillä jouluaattona
ja siitähän piti ottaa kuva todisteeksi! ;)

Nyt siis koittaa paluu Kalorilaskurin ja keittiövaa'an maailmaan. Pitääkin vähän katsella laskurista miten oon syönyt esim. syksyllä 2012, kun paino putosi suht mukavasti. Siitä sitten vaan mallia. Tosin erona on nyt se, että salitreenit on nyt kovempia kuin silloin, joten voi olla, ettei ihan samanlaisia vajeita voi pitää. Bunkkeritreeniä on siis tarkoitus toteuttaa ainakin tämä kevät. Nyt ensin pari kuukautta tuota perusohjelmaa, jonka jälkeen tulee muutaman viikon voimatreenijakso. Alunperinhän mie aattelin Pian kanssa aloittaa samaan aikaan myös tämän treenin kanssa yhteensopivan ruokavalion, mutta mie nyt skippaan sen, koska sillä ruokavaliolla paino tuskin ainakaan putoaa... :D

Viime viikolla kävin kerran vähän haistelemassa salin ilmaa ja tänään sitten ponkaisin treenit kunnolla käyntiin Pian kanssa. Pia aloitti jo viime viikolla, joten mie siirryin hänen kanssaan suoraan treenin 2.viikolle. Tuskin se mitään haittaa, kun tätä ohjelmaa kuitenkin tuli tehtyä jo loppuvuodestakin. Tahmaistahan se oli, mutta kuitenkin ehkä yllättävän hyvin sujui.

Vuoden 2014 ensimmäinen treeni

 Penkkipunnerruksessa halusin kokeilla tänään ekaa kertaa ykkösmaksimia ja miulla oli tavoitteena 40 kg. No, se ei noussut, vaikka 2 kertaa yritin. Se jäi 37,5 kiloon, mutta en mie sitä oikeastaan nyt edes murehdi. Se nelkyt menee sit ku menee. Ihan varmasti joku päivä :)

Vinopenkki Smithissä sujui ihan mallikkaasti, mutta kyllä nuo rinnan superit (ristitalja+punnerrukset) veti taas mehut aika tehokkaasti.

Olkapäiden supereissa sanoin muistaakseni ennen viimeisiä sarjoja Pialle, että miusta tuntuu, että kohta lentää pukli. Ja siltä se tosiaan tuntui. Rankkaa oli! Mutta niin kai sen pitääkin olla, varsinkin tällaisen löysäilykauden jälkeen.

Joo, nämä kuvat puhuvat puolestaan ja aika kaukana oon siitä kunnosta, mitä oli viime kesänä. Mutta eiku etiäpäin vaan, eihän tässä muu auta! Ja salitreenien lisäksi siis cardiot taas kehiin, niin alkaa se rasvakin toivon mukaan tiristä. Nyt vielä viimeiset karjalanpiirakat ja luumujäädykkeen jämät nassuun ja huomisesta alkaen sitten tarkempi syyni.

Tervetuloa seuraamaan miun kevättä, jännätään nyt tässä sitten, että lähteekö se läski sulamaan vai onko se jämähtänyt lopullisesti...

Niin ja oikein hyvää ja menestyksekästä tätä vuotta kaikille! :)

Week 13 / Sister Power!

Vähän purkua viime viikosta.Jos tähän ensimmäiseksi sitten treenit:

Ma: -

Ti: Salilla rinta-hauikset-ojentajat-keskikroppaa 1h 40min

Ke: BodyCombat 1h

To: Salilla jalat-pakarat 1h 15 min. + Crosstrainer 25 min. + Venyttely 50 min.

Pe: Salilla olkapäät-selkä 1h 31min

La: -

Su: Juoksumatto 34 min. (5 km), Crosstrainer 30min. (intervalli)

 

Keskiviikkona oli meidän salilla ekaa kertaa uusi combat-ohjelma. Mullehan tuo oli vasta kolmas kerta lajiaan, joten hyvä oli mennä ensimmäiselle kerralle mukaan kun liikkeet käytiin läpi tarkemmin. Ja ai että mie tykkäsin! Eihän se tekniikka vielä hallussa ole, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Siellä saa kyllä niin hyvin purettua stressiä ja kaikki muutkin negatiiviset tunteet, ja hiki lentää ja syke nousee. Ja mikä vielä on positiivista, siinä tekee samalla hyvän aerobisen treenin.

 

Torstaina olin tekemässä jalkatreeniä pitkästä aikaa yksin. En sitten uskaltautunut hackiin, kun en ihan varma ollut, saanko sitä lopussa laitettua oikeaan asentoon. Mutta eipä siinä mitään, teinkin sitten smith-kyykyissä enkat! Ja muuten prässissäkin, nyt oli viimeisessä sarjassa kiekkoja 120 kilon edestä. SJMV jäi sitten 5 kg kevyemmäksi kuin edellisellä kerralla, kun alkoi jaloissa tuntua. Ja enempi niissä käsissä...

 

Tästä päästäänkin sitten perjantaihin ja siihen, että kokeilin ekaa kertaa vetoremmejä. Tai siis yhtä, koska kokeilin sitä yhden käden kulmasoudussa käsipainolla. Siskon kanssa oli kimppatreenit, kun sisko on nyt pääsiäispyhiä kotikaupungissa viettämässä. Hän neuvoikin mulle noita vetoremmien käyttöä ja nyt ne pitää kyllä itselle tilata, kun tehdään Fitnesstukkuun seuraavan kerran tilaus. Aiemmin oon tehnyt yhden käden soudut 12,5 kilon puntilla, mutta pitkään on jo tuntunut, että jaksaisin isommallakin, mutta puristusvoima ei riitä. Remmin kanssa tein sitten 15 kilon puntilla ja ihan hyvin jaksoin tehdä. Siskon kanssa oli muutenkin huipputreeni, kun se uskaltaa sanoa suoraan  eikä pääästä vähällä :D Smithissä kun tein punnerruksia, pyysin häntä viimeisiin toistoihin avuksi. No, hänpä sitten tulikin "avuksi" painamalla sitä tankoa alaspäin! Kyllä siinä pääsi aikamoiset irvistykset, ähinät ja puhinat. Lopuksi toki sitten auttoi, että sain viimeisetkin toistot ylös. Vipareita tehtiin yhdessä ja uskalsin ottaa siinäkin nyt isommat käsipainot ja ihan hyvinhän noillakin (7 kg) jaksoin, vaikka viimeiset pari toistoa jäi ehkä pikkuisen liian alas.

Viikonlopun aikana on tullut kyllä herkuteltua pääsiäisherkkuja. Lauantai-iltana käytiin Fransmannissa syömässä ihan pitkän kaavan mukaan miehen siskon ja hänen miehensä kanssa. Superähkyhän siitä seurasi, ja sitä kävin sitten eilen sulattelemassa juoksumatolla ja crossarilla. Yllättävän kevyesti jaksoin, vaikka oletus oli, että se ois kauheen rankkaa. Ehkä sitä energiaa sitten oli ainakin tarpeeksi pohjalla! ;D

 

Sitten hyppäys jo tämän viikon puolelle ja tämänpäiväiseen treeniin. Ja niin, nythän onkin jo huhtikuu! Mutta siis, tänään vielä päästiin siskon kanssa yhdessä salille, vuorossa rinta ja kädet. Nyt halusin kokeilla vapaalla tangolla penkkiä. Surkeat painothan mulla oli, jaksoin tehdä ite puhtaasti 10 toistoa 25 kilolla ja siskon avustuksella 30 kilolla. Tasapaino ei oikein pitänyt ja tässä oli ongelmana vasemman puolen heikkous. Tätä siis vaan treenaamaan, aluksi tuota tekniikkaa ja pienemmällä painolla ja vastineeksi vaikka sitten enemmän toistoja. Vaikka kuinka nolottais vaan ne pikkupainot...Oli kyllä taas huipputreeni ja tuntuma oli sellainen "yhhyh" :D Takkikin puristi käsivarsista treenin jälkeen!

 

Oonkin nyt aatellut, että voisin vähän kattoo uusiks noita treeniohjelmia. Ainakin tästä käsipäivästä vähennän liikkeitä ja yritän kasvattaa painoja. Tämä nykyinen on vähän liian pitkä treeni kun ajattelee, että on rinta ja oikkarit samassa. Nyt vaan ajatus entistä enemmän sinne lihaskasvun suuntaan eikä enää mitään tekosyitä miksei voisi kokeilla isompaa painoa. Jos ei jaksa, niin sitten ei jaksa ja voi palata pienempään painoon. Mutta mitään et saavuta jos et edes yritä! Kyllä miun itsetunnon se vaan pitää kestää!

So true!

Week 12 / Loving It Again!

Se olisi taas yksi viikko paketissa ja aika kiireistä on ollut. Eilenkin oli työpäivä ja jotenkin aina tuntuu, ettei ykkösvapailla oikein kunnolla pääse palautumaan työjutuista kun sitten taas mennään. Mutta eihän tässä ole kuin neljä päivää töitä ja sitten koittaa neljän päivän vapaa pääsiäisen muodossa. Ja ei, en mie valita töistä, on oikeesti ihan huippua olla töissä! Ja on aivan huippua sekin, kun miulla vissiin jatkuu työt tuonne elokuulle asti. :) Piti siis loppua huhtikuun lopussa mutta nyt näyttää, että aika varmasti jatkoa tulossa. Ehkä saattaa joitain katkoja siinä tulla, mutta eihän se kesällä niin paljon sitten harmita kun on ihan kiva pitää vapaatakin.

 

Mutta sitten asiaan. Mulla alkoi treeniviikko vasta keskiviikkona ja kahden peräkkäisen päivän huili tuli tarpeeseen. Keskiviikosta lähtien on taas treeni-ilo kulkenut matkassa mukana ja oon taas nauttinut liikkumisesta :) Tällainen oli mennyt viikko:

 

Ma:-

Ti:-

Ke: Salilla rinta-hauikset-ojentaja-vatsoja 1h 28min.

To: Salilla olkapäät-selkä 1h 22min. + ohjattu venyttely 50min.

Pe:-

La: Soutulaite 30 min. + juoksumatto 30 min. 4,2km.

Su: Salilla jalat-peppu 1h 30min.

Yht: 6,2h

 

Viime aikoina liikunnan puolella on ollut yksi iso puute: aerobisen liikunnan vähyys. Eilen sitten ainakin tilapäisesti pikkuisen paikkasin sitä menemällä tekemään pelkästään cardiota. Ensin kipittelin juoksumatolla 30 minuuttia (4,2 km) ja ennakkopelosta huolimatta jaksoin yllättävän hyvin. Ainoa huono puoli oli, että ajoittain vasemmassa polvessa tuntui pistävää kipua, mikä haittasi välillä kulkua. Jatkoin vielä soutulaitteessa toiset puoli tuntia. Se olikin tosi hyvä aerobinen koko kropalle, olin kyllä siinä loppuvaiheessa jo ihan poikki...

 

Ja tänään on sitten lonkankoukistajat olleet aika jumissa. Jalkatreeni oli silti edessä ja Pian kanssa taas suunnattiin yhdessä salille. Tällä kertaa tehtiin tosin eri treenit, mutta hyvin saatiin välillä toisiammekin tsempattua. Mie olin Pialle varmistajana penkissä ja Pia taas apuna hackissa, kun tarvitsin henkistä tukea siinä :) Tänään mulla oli tarkoituksena tehdä treenin alkupään massaliikkeissä lyhyempiä sarjoja, jotta voisin vähän painoja lisätä.

 

Prässissä tuli viimeisessä (4.) sarjassa enkat 110 kiloa painokiekkoja, mutta ei noussut kuin kuusi. Lisäksi vasemmassa nivusessa ja sisäreidessä tuntui ilkeältä ja tämä kyllä haittasi lopputreeniäkin. Oisko siellä vähän venähtänyt jotain?

 

 

Hack meni tällä kertaa jo paremmin kuin viimeksi. Tajusin nyt sen tekniikan ja kaksi ekaa sarjaa meni 12 toistolla. Kova yritys oli saada 12 viimeisessäkin sarjassa, mutta ihan viimeisessä toistossa se kelkka ei vaan enää noussut ja jäin sinne alas. Teinpähän ainakin loppuun saakka. Heh, Pian piti tulla avuksi nostamaan se kelkka siihen alkuasentoon... Hitsi nuo miun mahamakkarat näyttää niin karseilta näissä kuvissa... :(

 

 

Sitten oli SJMV:n vuoro ja enkat!! Tein ekat enkat jo toisessa sarjassa (50 kg) ja heti perään uudet enkat kolmannessa sarjassa (55 kg). En sitten tiedä pitäiskö enemmän alkaa panostaa noihin lyhempiin sarjoihin ja enempään painoon?

 

Ja sehän muuten NOUSEE!

Pakarapotkut seuraavaksi vuorossa. Siinäpä ei mitään uutta. Paitsi että näiden jälkeen alkoi taas tuntua vähän ankalta... :D

 

 

Ja vanha tuttu reiden ojentajalaite. Tässä taas tuntui miten heikot miun etureidet on...

 

 

Sitten viikko sitten oppimani: sumo! Tässä kyllä huomasin todella sen nivuskivun ja viimeinen sarja pitikin jättää vähän kesken sen takia. En myöskään pystynyt sen takia mennä niin alas kuin muuten varmaan oisin päässyt. Yritin sitten kiinnittää enemmän huomiota ylävartalon asentoon.

 

 

Koko treeni:

1. Prässi 1x10 (70kg), 2x8 (80kg ja 100kg), 1x6 (110kg)

2. Hack-kyykky 2x12, 1x11

3. SJMV 1x10 (40kg), 2x8 (50kg ja 55kg)

4. Pakarapotku taljassa 3x15

5. Reiden ojennus laitteessa 2x12, 1x10

6. Sumo-kyykky 2x15, 1x12

7. Pohjeprässi 3x12 (15kg)

 

Nyt vaan jännäämään, miten pitkään nyt jalat on kipeenä. Viime sunnuntain jalkatreenin jälkeen tuntui vielä torstaina... Mulla on siis kyllä selkeesti heikoin kohta nämä jalat ja niihin pitäis kyllä saada voimaa lisää. Vaikka on se nyt jo paremmalla tolalla kuin syksyllä kun nyt oon uskaltautunut treenaamaan niitä oikeasti. Eikä se ole enää miun inhokkitreeni vaikka pahalta tuntuukin. Mutta niin, mitäs se olikaan se puhe siitä mukavuusalueelta poistulemiselta... ;D

 

Leppoisaa sunnuntai-iltaa lutuset ja hyvää alkavaa pääsiäisviikkoa! Meinaatteko syödä pääsiäisherkkuja ensi viikonloppuna?