Ajattelin tehdä tähän kuvapostauksen matkastani alkaen 7 vuotta sitten, vuodesta 2006. Ensin kuitenkin pari vertailukuvaa ihan muutaman kuukauden sisältä, eli huhtikuun alussa ja tänään otetuista kuvista. Niissä ei kyllä miun mielestä juurikaan eroa näy, ehkä vähän on vähemmän tuota roikkuvaa löllöä käsivarsissa (??) Selkäkuvassa huomaan jotain tapahtuneen: yläselkä on selkeästi leventynyt ja takaolkapäissä näkyy kasvua. Mutta niin, enpäs nyt edes osaa sanoa, että näyttääkö tuo paremmalta vai huonommalta kuin ennen! Alanko muistuttaa kohta pulleanlihaksikasta kuulantyöntäjää? Sitä en haluaisi kuitenkaan.
|
7.4.2013 |
|
29.6.13 |
|
7.4.13 |
|
29.6.13 |
Sitten näihin todellisiin muutoskuviin. Eka kuva on siis vuodelta 2006. Silloin oli jo muutama painonpudotusyritys takana huonoin tuloksin. Tuona keväänä sain kuitenkin lopetettua tupakoinnin, ja se enteili jo elämäntapamuutosta!
|
Heinäkuu 2006
|
Kesällä 2007 sitten tein päätöksen. Nyt alkaa painonpudotus ihan toden teolla! Liityin silloin heinäkuussa Lady Linen jäseneksi ja se oli todella hyvä paikka aloittaa. Tuolloin en olisi voinut
kuvitellakaan meneväni sekasalille, kun se naistensalillekin lähteminen oli niin vaikeaa henkisesti. Häpesin itseäni, mutta sitkeästi vaan aloin käydä salilla ja muutama kilo putosikin ihan vain siksi, että kehoni aktivoitui liikkumaan. Alla olevassa kuvassa siis lähtötilanne painonpudotukseen, kiloja 110. Kyllä vain!
|
Kesäkuu 2007
|
Seuraava kuva on tammikuulta 2008 Egyptin-reissulta. Muistan, kuinka silloinkin nolotti olla uima-altaalla ja -rannalla, mutta jotenkin sen kesti, kun ei oltu tutuissa maisemissa. Tuhdissa kunnossa edelleen, tuossa vaiheessa oli n. 10 kg pudonnut.
|
Tammikuu 2008 |
Vuosi 2008 taisikin olla sitä nopeinta painonpudotuksen aikaa. Syynä oli, mikäpä muukaan kuin, ruokailu! Siis miullahan ei oo ikinä ollut mitään varsinaista dieettiä tai erityistä ruokavaliiota, vaan kaikki on lähtenyt siitä, että syö vähemmän kuin kulutat. Ja tässä on ollut aina apuna
Kalorilaskuri, johon liityin helmikuussa 2008. Ja siitä se kilojen alamäki lähti! Miun vaje oli n. 500-700kcal/vrk ja tuolla tahdilla lähti vuodessa (helmikuu 2008-helmikuu 2009) 22 kg. Mie siis vannonkin omalla kokemuksella peruselämäntapamuutoksen nimeen, enkä usko mihinkään pikadieetteihin tai edes karppaukseen. Siis karppaushan voi sopia jollekin, mutta pystyykö kukaan elämään niin radikaalisti loppuelämänsä? Mitä sitten tapahtuu, jos lopettaa karppauksen? En siis tuomitse ketään, ja kerron
vain oman mielipiteeni ja kokemukseni, miten sain painon putoamaan. Salilla kävin edelleen ahkerasti, ja osallistuin myös ryhmäliikuntatunneille, lähinnä circuitiin, pumppiin, keppijumppaan (se oli miun eka!) ja RPV-jumppaan. Myöhemmin tuli myös jotain muita mukaan. Se perusjuju oli kuitenkin siis siinä kulutuksessa! Joskus minnuu huvittaakin kun ihmiset kysyy, että mikä siun salaisuus painonpudotuksessa on? Salaisuus? Ei se oo mikään poppaskonsti, vaan puhdasta biologiaa. Tosin se vaatii sitoutumista, kovaa työtä ja itsekuria. Mutta niinhän elämässä moni muukin asia vaatii!
Seuraava kuva on otettu kesällä 2009 päivää ennen meidän häitä!
|
Heinäkuu 2009 |
Ja juuri kun pääsin hehkuttamasta, että tein elämäntapamuutoksen, niin sittenpä alkoikin tulla takapakkia ja lujaa! Polvioperaation jälkeen en saanut harrastaa liikuntaa ja repsahdin täysin. Kesti seuraavaan kevääseen asti, jolloin järkytyin, kun vaaka oli kivunnut taas 92 kiloon. Silloin ajattelin, että NEVER AGAIN ja siitä se taas lähti.
|
Heinäkuu 2010 |
|
Heinäkuu 2011
|
Paino putosi tasaiseen tahtiin, ja vuoden 2012 aikana alkoi herätä ajatus siitä, että rasvanpolton lisäksi haluaisin lisää lihasta. Mielessä alkoikin viritä ajatus salinvaihdosta, sillä olin polkenut Ladyllä paikallani jo jonkin aikaa. yksi syy siihen oli se, että sieltä ei löytynyt ollenkaan kunnon vapaita painoja. Pumppipainot vain, ja käsipainotkin loppuivat 10 kilon painoihin. Olihan siellä laitteita ja Smith-laitekin, mutta kaipasin enemmän. Niinpä keräsin rohkeuteni ja menin mieheni kanssa tutustumiskäynnille Viilinkiin syksyllä, ja seuraavana päivänä allekirjoitin jäsensopimuksen. Ja päivääkään en oo katunut! Seuraavassa kuvassa mie viime syksynä. Hoikistuneempi olemus on, mutta lihaksia ei nimeksikään! Viime syksynä painonikin putosi ensimmäisen kerran sitten lukiovuosien 70 kilon alapuolelle. Nyt sitten ollaan oltu suurin piirtein tässä samassa painossa (65-69 kg), kehonkoostumus vaan on vähän muuttunut.
|
´Syyskuu 2012 |
|
28.6. 2013 |
Äääk, ja sitten täällä tulee kuva, jollaista en ikinäikinäkoskaankoskaan kuvitellut julkaisevani. Biksukuva. Miusta!! Mietin kyllä tuota kovasti, mutta julkaisin sen jo aiemmin tänään
Freya Goest Fit?-FB-sivulla. (Sivua saa mennä muuten tykkäämään, winkwink!) Suunnittelin koko viikon lähteväni tänään rannalle. Sitä ennen piti eilen käydä ostamassa bikiniyläosa, mutta löysinkin kaksi! Tuo kuvassa oleva maksoi Seppälän alessa vain alle 5 euroa, joten pitihän se ottaa. Toinen yläosa on violetti ja siinä on naruhalterneck (solmittava niskan taakse) ja se sopii ehkä paremmin auringonottoon, kun jää vähemmän rajoja. Mutta siitä en ilennyt tänne kuvaa laittaa.
Joo-o. Tuo kuva näyttää karun totuuden miun selluliittireisistä ja kaunistellun totuuden mahanahkasta. Suurin osa siitä on piilossa alaosan alla. Mutta silti, kun nyt vertaan tuota kuvaa tämänkin kuvasarjan ensimmäisiin kuviin (siis nuo vuosittain otetut kuvat), niin en voi olla muuta kuin tyytyväinen! Vaikka miulla on monta numeroa liian iso nahka ja miun tisseistä on tullu ruppanat kärpäslätkät, niin en silti vaihtaisi entiseen. Jo senkään vuoksi, että tänä päivänä olen terveempi ja oloni on niin paljon parempi kuin ennen. Iso kynnys oli varsinkin yksin tuonne rantaan lähteä, mutta aattelin sitten, että olkoon! Saan mie siellä olla ja nauttia kesästä siinä missä kaikki timmivartaloisetkin. Ja nautinkin. Oisin vaan enemmän nauttinut, jos ois aurinko oikeesti paistanut. Miun tuurilla tietysti taivas meni pilveen ja 1,5 tunnin ajasta vain joku puoli tuntia oli aurinkoista. Mutta miulle oli tärkeämpää nyt se itseni ylitys siinä, että mie voin ja saan mennä bikineissä rannalle enkä vain piiloutua omaan pihaan pensasaitojen suojaan. :)