Mutta asiaan. Tämä viikko on ollut salitreenihistoriani ensimmäinen kevyt-viikko. Ja tällähän ei nyt tarkoiteta lepoviikkoa, salitonta viikkoa tms., vaan oikeasti kevyttä salitreeniviikkoa. Bunkkeritreenin edistyneen ohjelman neljän viikon sykliin kuuluu aina kolme kovaa ja yksi kevyt viikko. Tässä treenissä kevyt viikko ei meinaa kevyempiä painoja, vaan lyhempiä sarjoja. Tehdään siis sama treeni kuin muillakin viikoilla, mutta toistot pudotetaan puoleen I viikon toistoista, mutta painot siis samoina kuin I viikolla. Viime sunnuntai-iltana pidettiin Pian kanssa vähän etäpalaveria, että mites toimitaan maksimien kanssa. Päätettiin, että tehdään puolet siitä maksimimäärästä, miulla se tarkoitti useimmassa maksimi-sarjassa kuutta toistoa.
Kaverin kanssa on hyvä pähkäillä <3 Kuva viime viikon perjantailta, Pian kamerasta |
Miulla nyt ensimmäisen kuukauden aikana tuo kevyt-viikko seurasi jo kahden kovan jälkeen, kun aloitin tämän ohjelman viikkoa myöhemmin kuin Pia, mutta kun on ihan kiva mennä tasatahtiin näitä viikkoja, niin päätin sitten startata kakkosviikosta. Nyt aion käydä läpi ajatuksiani tästä ensimmäisestä kevyestä viikosta, ja jutusta saattaa tulla pitkä. Toivottavasti jaksatte pysyä mukana :D
Maanantaina oli siis rinta-olkapää -päivä. Aaaah, kun miulla ei ole penkki mennyt ihan mielen mukaan viime aikoina, niin oli jotenkin helpottavaa tehdä se nyt kevyesti, kun ihan varmasti pääsi siihen mihin pitikin :D Muuten ottikin yllättävän koville! Miusta tuntui, että pitäs lukea otsassa, että MIULLA ON KEVYT-VIIKKO. Tosi lapsellista, tiedän, mutta ekana päivänä jotenkin vaivasi se, että tekee niin vähän toistoja sellasilla painoilla, joilla normaalisti tekee puolet enemmän. Ehkä se oli vaan jotain alkunoloutta. Varsinkin vinopenkki Smithissä aiheutti syvää turhautumista. Just kun alkoi päästä siihen tunteeseen, että jes, nyt alkaa pikkuisen tuntua, niin se piti lopettaa siihen. Kävin illalla vielä balancessa pitkästä aikaa, ja ai että teki hyvää! Ja pahaakin... Nimittäin hitsi että oon taas ihan hirveen jäykkä. Ihanaa ois päästä balanceen aina kerran viikossa, mutta ei vaan aina käy aikatauluihin. Nyt onneksi pääsen ensi maanantainakin!
Tiistain selkä-vatsapäivä tuntui vielä enemmän suunnilleen läpimenolta, kun aikaa kului vain 48 minuuttia. No, sehän on viikon lyhkäisin reeni muutenkin, mutta että alle tunti! Huomaan, että nämä kevyet viikot siis tulee tarpeeseen, kun muuten tässä ohjelmassa ei mistään treenistä taida selvitä alle 1,5 tuntiin. Tai ehkä hikiseen just selkä-vatsa -päivänä. Tosin tunnustan, että tein selkätreenissä sellaisen jutun mitä kevyellä viikolla ei IKINÄ saisi tehdä. Nimittäin lisäsin painoja. Eli kulmasoudussa käsipainoilla pudotussarjassa aloitin 15 kilon punteilla, kun aiemmin on ollut käytössä 12,5 kilon puntit. Tuntui vaan siltä, että nyt on hyvä kokeilla, kun on vain 5 toistoa. Wrong! Siis hyvinhän se meni, mutta näin ei siis pitäisi toimia kevyellä viikolla. Sainkin Pialta ripitykset, kun tunntustin asian keskiviikon piloxing-tunnilla ;D
Keskiviikkoisin on miun cardio-päivä, ja viime viikon tapaan kuittasin sen piloxingilla. Kyllä miusta ihan hyvä aerobinen treeni, kun 50 minuuttiin palaa sellaiset 500 kcalia. Puheltiin Pian kanssa tunnin jälkeen, että nyt tuosta tunnista sai jo enemmän irti kuin ekalla kerralla. Kun tiesi jo mitä odottaa, ei ollut samanlaista sähellytä askelsarjojenkaan kanssa. Kyllä mie tykkään tästä. Ehkä siksi, kun se on niin erilaista kuin mihin oon tottunut. Kunnon tyttömeininkiä ;D Lupa ketkutella ja pitää kivaa! Harmikseni en ensi viikolla tuonne pääse keskiviikon iltavuoron takia. Nyt tuli ohjaajalta lopuksi se piloxingin vähän nolostuttava slogan "Sleek, sexy, powerful", mutta ei se tuossa lopussa haitannut. Kunhan ei tule kesken tunnin ja kunhan sitä ei tarvii ite alkaa siellä hokemaan!
Torstaiaamuna olikin sitten vuorossa jalat ja kädet. Ehkä mie latasin prässiin vähän liikaa painoa kun miettii, että kyseessä oli kevyt treeni. Pikkuisen taas oikea nivunen kipeytyi (tätä tapahtuu silloin tällöin prässin yhteydessä). Muuten treeni meni helposti. Varsinkin siinä vaiheessa, kun alkoi käsi-osio, se oli jo vähän semmoista, että olis jo ohi kun ei oikein tunnu missään. Vähän semmoinen "mitä mie täällä oikein teen?" -fiilis. Kevyeen treeniin totuttelu vie siis oman aikansa, että tottuu ajatukseen, ettei sen tarvitse eikä pidäkään tuntua niinkuin normiviikoilla.
Sulakaa muhkurat, sulakaaa! |
Eilen olikin vihdoin vuorossa viikon viimeinen treeni, ja ensimmäinen yhteistreeni Pian kanssa. Eli tästä treenistä jopa muutama kuva luvassa ;) Meidän tämä treeni eroaa siinä, että Pia treenaa (ohjelmanmukaisesti) leuanvetoa, mutta mie vielä ainakin toistaiseksi korvaan sen ylätaljaliikkeellä vastaotteella. Tämä siis miun käsiongelman vuoksi kuin myös siksi, että haluan vielä vahvistaa yläkropan lihaksia ennen leuanvetotreenien aloittamista.
Kyllähän tuohon sai enemmän asennetta mukaan, kun yhdessä oltiin vääntämässä. Vaikka eipä paljon kumpikaan ylimääräistä tsemppiä liikkeisiin tarvinnutkaan :)
Hyiiii, mikä kaksari! |
Eipä paljon naurata! |
Kyllä vaan tekee taas gutaa aloittaa maanantaina uusi treeniviikko, kun tietää, että saa vetää täysillä loppuun asti! Ihan jännä nähdä, vaikuttaako tämä kevyt viikko sitten ens viikolla treenituloksiin millään lailla. Tänään pidän lepoa, ja huomenna on viikon toka cardio-päivä. Tosin sekin menee varmaan kevyesti kävelylenkin muodossa. On vielä kesken talvijuoksutossujen sisäänajo. Ei ole ulkoliikunta oikein näillä pakkasilla (eilen aamulla täällä -27!) kiinnostanut. Nyt viikonloppuna on onneksi lauhaa ja huomenna siis ylös, ulos ja lenkille!
Sinkkuaikoina sitä osasi itse tehdä tietokoneelle kaikki tarpeellinen ja osasin asentaa telkkarit sun muut. Enää en osaa. Ko ei tartte. Mies saa hoitaa kaikki sellaset ja sillä hyvä. Eikä ole edes mikään insinööri, mutta silti. On se niin helppoa ko ei tartte itte enää niitä tehä :)
VastaaPoistaMie en ole oikeastaan koskaan osannut ite mitään tuollaisia juttuja. Ollaan oltu miehenkin kanssa yhdessä jo yli 14 vuotta enkä ehtinyt yksin kauaa asua ennen yhteenmuuttoa. Sitä ennen iskä ja veli hoiteli tekniikkajutut. Ja tietokonetta miulla ei ollutkaan ennenkuin tuo mies semmoisen saman katon alle muuttaessaan mukanaan toi ;)
PoistaMuaki vähän jännittää, että miten sujuu salilla kevyen viikon jälkeen!
VastaaPoistaNo niinpä! Kohtahan se nähdään :)
PoistaKevyet viikot on ehkä niitä henkisesti raskaimpia... :D
VastaaPoistaHyvin sanottu, Annaseni! :D
PoistaKomppaan Annaa, meenasin itsekin sanoa, että vaikuttaa nuo kevyet viikot aika raskailta silleen henkisesti, kun tietää, että nousis sieltä penkistä paljon enemmänki. :D
VastaaPoistaP.S. Heitin sulle haasteen blogissani. :)
Sepä siinä just on.
PoistaKiitos, Iina <3 Pitääpä käydä tsekkaamassa!