Joo-o, ja jottei tää laihtuminen ja ruodussa pysyminen vaan kävis millään liian helpoksi, niin tässä todiste siitä. Kattokaa nyt, mitä mulle on kahden viikon sisällä tapahtunut:
Kyllä nolottaa laittaa tuo kuva tänne, mutta onpahan muistutuksena kuinka käy, kun liian pitkäksi aikaa repsahtaa... Tää miun mahaturvotus on jotain aivan järkyttävää, kuten kuvasta näkyy. Tosin mullahan oli pari päivää joku mahapöpö päällä ja sekin varmaan aiheutti turvotusta ja nyt ei oo kahteen päivään tullu mitään ulospäin. Arvatkaa, onko tukala olo! Paino oli tänä aamuna 70,7 kg!! Kun ennen joulua se käväisi jo 66,3 kilossa. Ei kai tuo nyt voi kuitenkaan läskiä olla, ei kai se niin äkkiä tule takaisin. Veikkaan siis turvotusta ja suolaisen ruuan vaikutusta.
Mie lähden nyt juoksumatolle hyllymään. Saa nähdä, miten tällä mahalla jaksan. Oon nyt jotenkin tosi pettynyt itseeni kun näin kävi. Poispois äkkiä ja takaisin siihen mitä olin ennen joulua, kiitos!
Klo 15:30
Juoksumatolla käyty. Ja oli rankkaaaa! Ajattelin tehdä 60 minuutin intervallin (2 min. kävely + 6 min. juoksu -tahdilla), mutta meinasi jäädä puolitiehen. Puolessa välissä oli nimittäin ihan pakko käydä vessassa ja meinasin jo luovuttaa siihen. Mutta enhän mie voi luovuttaa! Not my cup of tea. Eikun vaan takas matolle ja homma jatkui. Tiukkaa teki, jaloissa painoi ja maha tuntui aralta. Ihan selkeesti siellä on jotain nesteturvotusta, kun tällaiselta tuntuu. Tuntuu vähän hartiapistonakin välillä. Intervallin saldo oli juoksumattoa yhteensä 60 min, matka 7,96 km. Keskisyke: 121, huippusyke: 143, kalorit: 371. Juttelin treenin jälkeen yhden salin ohjaajan kanssa, joka toimii myös ravitsemusneuvojana ja purin hänelle tätä joulukiloturhautumista. Hän vakuutti, ettei nuo lukemat edes ole vielä niin pahat ja se kyllä lähtee pois kun alat taas syödä entiseen malliin. Ja paljon pitäisi nyt juoda vettä. Vähän helpotti. Oikeasti mulla tuli jo melkein itku salille kävellessä kun ajattelin tuota kuvaa... Ja se kuva mielessä jaksoin painaa treenin loppuun asti. Kyllä täältä vielä noustaan! Ei mulla ole ennenkään ollut tapana antaa periksi. :D
Klo 15:30
Juoksumatolla käyty. Ja oli rankkaaaa! Ajattelin tehdä 60 minuutin intervallin (2 min. kävely + 6 min. juoksu -tahdilla), mutta meinasi jäädä puolitiehen. Puolessa välissä oli nimittäin ihan pakko käydä vessassa ja meinasin jo luovuttaa siihen. Mutta enhän mie voi luovuttaa! Not my cup of tea. Eikun vaan takas matolle ja homma jatkui. Tiukkaa teki, jaloissa painoi ja maha tuntui aralta. Ihan selkeesti siellä on jotain nesteturvotusta, kun tällaiselta tuntuu. Tuntuu vähän hartiapistonakin välillä. Intervallin saldo oli juoksumattoa yhteensä 60 min, matka 7,96 km. Keskisyke: 121, huippusyke: 143, kalorit: 371. Juttelin treenin jälkeen yhden salin ohjaajan kanssa, joka toimii myös ravitsemusneuvojana ja purin hänelle tätä joulukiloturhautumista. Hän vakuutti, ettei nuo lukemat edes ole vielä niin pahat ja se kyllä lähtee pois kun alat taas syödä entiseen malliin. Ja paljon pitäisi nyt juoda vettä. Vähän helpotti. Oikeasti mulla tuli jo melkein itku salille kävellessä kun ajattelin tuota kuvaa... Ja se kuva mielessä jaksoin painaa treenin loppuun asti. Kyllä täältä vielä noustaan! Ei mulla ole ennenkään ollut tapana antaa periksi. :D
Ei tämä tietysti oikein lohduta, mutta onneksi se on lähinnä turvotusta ja lähtee varmaan aika nopeasti pois. Tsemp <3
VastaaPoistaThanks, ehkä tää tästä... :)
PoistaKyllä se sun rautaisella sisulla ja todellisella tervehtymisellä vielä laskee! Tsemppiä, ja muista aloittaa treenit varovaisesti pöpön jälkeen :)
VastaaPoistaSisua nyt tarvitaankin ja kyllähän sitä tuolla juoksumatolla sainkin esiin. :) Heh, siitä varovaisuudesta en nyt tiedä, mutta onpahan treenivuosi vihdoin korkattu täälläkin! :D
PoistaNo mutta, ennen ei olis tuntunut missään ;) välillä on kiva vähän mässätä ja vielä mukavampi on se tunne kun alkaa palautua olo normaaliksi. Hetki vain ja kaikki on ennallaan! Ja jos tuntuu ettei turvotus helpota niin kokeileppa heittää viljat pois! Mulla on nyt niin hyvä olo, että paasaan pian jokaisessa blogissa :P tsemppiä!
VastaaPoistaTotta, hyvä se on välillä mässätä, kunhan vaan sit tää ruotuun palaaminen ois vähän helpompaa ;) En silti suostuis siihen, ettei saisi koskaan herkutella. Sellainen sääntö suistaisi varmasti miut ihan raiteiltaan takas pullamössöihmiseksi! Varmasti viljattomuus on avuksi turvotteluun, ite vaan en taida ainakaan vielä olla valmis sellaiseen!
PoistaTiiä, mie ihailen siun asenteessa just tota että kun huomaat et on tullut vaikka muutama kilo lisää (jonka todella uskon olevan pelkkää nesteturvotusta!) tai kun olo on sellainen että "jotain tarttis tehdä", niin sie todellakin teet! Joku muu saattais vain jäädä sohvanpohjalle ja vetäistä pari karkkipussia naamariin idealla "menkööt nyt samaan konkurssiin". Monella ois syytä ottaa siusta oppia! :)
VastaaPoistaTiiätkö*
PoistaVoi kiitos Anna! <3 Joo ei se auta muu kuin tarttua härkää sarvista ja tehdä asialle jotain! Ihan ite oon itteni saanut nyt tähän jamaan ja ihan ite miun on sieltä taas ruotuun palattava. No excuses! :D
PoistaMä tiedän täsmälleen, miltä susta tuntuu!!! Ennen joulua painoin 56,2 ja joulun jälkeen ylitin 60 kg eli samoissa lisäkiloissa liikutaan. Tänään paino oli jo vähän alempin, mutta hiton hiilarihimo on vieläkin päällä ja tänään tuli mätettyä taas ööverin. Salille olen pari kertaa päässyt tositreeniä vetämään, mutta nyt olen siinä kierteessä, että treenaan hulluna, jotta paino ei nousisi, kun syön hulluna!!! On tää hemmetin vaikeeta päästä taas ruotuun. Onneksi pikkulomani loppuu ja kunnon arki alkaa maanantaina, joten toivon, että se tuo mukanaan taas järjestyksen tähän kaaokseen.
VastaaPoistaTsempataan toinen toisemme tästä suosta. Huomenna liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan hetkeksi nuo kauhukuvat.
Joo tsempataan vaan! On jotenkin kiva tietää, ettei oo todellakaan yksin tässä tilanteessa. Veikkaan, että joulun jälkeen meitä on aika monta! Mut me ollaan niitä, jotka jatkaa tammikuun jälkeenkin eikä into lopahda siihen. Sehän me on jo koettu! :)
Poista