Today Stronger Than Yesterday! / Joy Of Movement

-

Hei, sehän hymyilee!!

Postaukseni otsikko ei ole ihan kokonainen totuus, mutta puoliksi. Fyysisesti oon kyllä tänään heikompi kuin eilen. Kyllä meinaan se treeni tuntuu ja kovaa! Selkä ja hartiat ovat aika kipeenä ja forkuissakin tuntuu. Lisäksi reidet edelleen. Huomenna ois käsitreeniä, toivottavasti näillä käsillä onnistuu. No, kyllä se onnistuu kun mie vaan päätän niin! Mutta henkisesti oon vahvempi. Kyllä se vaan niin menee, että kehon ja mielen (sekä sielun) hyvinvoini kulkevat käsikädessä. Kun joku osa-alue ei voi hyvin ihmisessä, se vaikuttaa koko kokonaisuuteen. Miulla on helpompi olla nyt kun pääsen taas liikkumaan ja tekemään sitä, mistä mie niin nautin! Vaikka mie en tiettyjä realiteetteja pääse pakoon vaikka mitä tekisi, niin yritän nyt nauttia edes jonkun hetken tästä olosta ja unohtaa ne pahat asiat. Nyt en jaksa taas vatvoa niitä, siirrän vähän myöhemmälle.

Se on muuten jännä, että miten moni ihmettelee sitä, miten liikunnasta/urheilusta/treenaamisesta voi nauttia? Moni sellainen, jolle tämä ei ole osa elämäntapaa, ajattelee liikuntaa pelkkänä itsensä rääkkäämisenä. Kuulin aiemmin itekin tuohon joukkoon, ja suuri syy siihen on kyllä 1980-1990-lukujen peruskoulun liikuntatunnit. Jos ei ollut (níin kuin mie en ollut) liikunnallisesti lahjakas lapsi, niin sen sai kyllä tuntea nahoissaan joka ikinen liikuntatunti. Pelkäsin niitä tunteja etukäteen ja huokaisin aina helpotuksesta, kun se nöyryytys oli ohi. Siitähän se liikuntakammo jäi, ja oon kyllä tosi onnekas, että aikuisiällä löysin kuitenkin liikunnanilon elämääni. Moni ei sitä koskaan löydä, ja miunkin elämä ois monella tapaa onnettomampaa, jos en ois ymmärtänyt liikunnan merkitystä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.  Ja kun oon vielä löytänyt sen lajin, johon oon erityisesti kiintynyt, niin eihän tää oo kuin vaan mahtavaa! Tämä laji on siis miulle kuntosalitreenaus, jos se vielä jollekin oli epäselvää ;) Kaikki muu liikunta siihen päälle on vaan bonusta!

Moni on kysynyt miulta juurikin sitä, että miten sie jaksat viikosta ja kuukaudesta toiseen käydä siellä salilla, eikö se oo kauheen tylsää? No, ihan varmasti on jos siitä tekee tylsää. Se on ihan omasta asenteesta kiinni ja siitä, millaiset tavoitteet on. Jos tekee liian helppoa treeniä, niin varmasti tylsistyy eikä siitä ole sitten juuri hyötyäkään (mie toistin tätä virhettä liian pitkään!). Jos taas asettaa riman liian korkealle, turhautuu kun ei pysty tekemään niin ja niin montaa toistoa niin ja niin isoilla painoilla joka kerta, ja homma voi lopahtaa siihen. Eli miun mielestä koko homman juju on siinä, että tekee sen oman kuntotasonsa mukaan, mutta muistaa sen, että mukavuusalueeltakin pitää uskaltaa lähteä, tai kehitystä ei yksinkertaisesti tapahdu. Miusta salitreeni ei oo todellakaan tylsää ja kyllä jokainen treeni on jollain tapaa erilainen. Mutta on se totta, ettei tämä kaikille sovi. Miusta pääasia on se, että ylipäänsä jokainen löytäisi jonkun itselleen sopivan lajin liikunnan parista, jota jaksaisi säännöllisesti harjoittaa ja jossa olisi mahdollisuudet kehittää itseään. Voi herra jestas, enpä ois ite millään uskonut vielä muutama vuosi sitten, että mie kirjoitan tällaista tekstiä! ;D

Pick your sport!

Tästä nyt tulee kilometripostaus ja aiheet taas hyppii, mutta haluun vielä kertoa, että tänään oon nauttinut aivan muista asioista kuin urheilusta. Vietin päivän äidin kanssa kaupungilla ja käytiin vähän katselemassa hänelle kaupungin mekkotarjontaa tulevan kesän häihin. Miun sisko menee heinäkuussa naimisiin <3. Vielä ei mekkoa löytynyt, mutta tulee niitä varmaan vielä myöhemminkin lisää. Käytiin myös lounaalla kiinalaisessa ravintolassa ja äiti vielä tuli meille kahville. Ja hemmoteltiin itteemme oikein kunnolla ja käytiin kaffelle hakemassa Paheesta ihanat suklaakakkupalat. Mie oon kauheen onnellinen siitä, että miulla on maailman paras äiti!