Aamupäivällä pyöräilin keskustaan, kun meillä oli sovittu Annan kanssa kahvitreffit HyvePaheen terassille. Ja voi sitä auringonpaistetta ja lämpöä! Onnistuin siinä istuessa käräyttämään olkpäänikin...
Mutta muuten oli oikein kesäistä ja ihanaa, niin kuin Annan ottamista kuvistakin näkyy:
Pakko oli noista kuvista vähän sensuroida mahamakkaroita näkymättömiin. Höh, siellä ne edelleen on eikä muuksi muutu. Mutta olinpa muuten ensimmäistä kertaa sitten lapsuusvuosien julkisella paikalla shortseissa ja naruolkaintopissa! En väitä olevani katseenkestävä vieläkään noissa vaatteissa, mutta who cares? Jos jotakuta sattuu silmiin, niin katsokoon muualle! :D Tämä rohkeuspuuska johtuu ihanan Pian eilisestä postauksesta. Sen kun luin, ajattelin vain, että kyllä miulla on oikeus kesäkuumalla kulkea makkaroinenikin shortseissa ja topissa. Ihan samalla tavalla kuin niillä, jotka ovat timmissä kunnossa. Räyh vaan! Oli miulla toki vaihtovaatteet mukana, kun olin sitten töihin menossa. Mukavampi se on pyöräilläkin vilpoisemmissa vaatteissa kuin pitkissä skinnyfarkuissa! Tänään oli siis miun eka työpäiväkin reilun kuukauden paussin jälkeen ja sinnekin oli kyllä mukava palata! Vaikka olikin kuuumahhh!
Enpä voi tähän muuta todeta kuin että uskomatonta millaisia ystäviä oon saanut marraskuun jälkeen kun aloitin treeniblogini! Annan kanssa jotenkin kolahti heti, mutta vasta nyt me tavattiin ekaa kertaa silleen ajan kanssa. Ja juttua riitti ja riitti ja riitti! Ihan harmitti, että vähän tuntui kesken jäävän kun piti lähteä töihin. Mutta ehditäänhän me vielä, molemmat kesämmekin vietetään täällä Joen kaupungissa. Molemmilla vähän samat planit, eli töitä ja salia. Pia on toinen, jonka kanssa tunnen olevani hyvinkin monessa asiassa samalla aaltopituudella. Ja syksyssä on tänä vuonna se hyväpuoli, että Pia palaa kaupunkiin! :)
Onni on ystävät! <3
Voi vitsit, niin olisin voinut copy-pasteta tään siun tekstin :) Oli ihan mahtava kahvitteluhetki tänään, ja toivottavasti taas pian saadaan aikataulut osumaan yksiin! Oon niin kiitollinen ystävyydestäsi <3
VastaaPoistaNo oli todellakin! <3 Eiköhän me saada pian uudet treffit järkättyä :)
PoistaKiitos, kyllä täytyy sanoa, että kiitollinen oon miekin. :)
voi kun kiva kun ootte löytänyt toisistanne tommosia irl-ystäviä :))) aivan mahtavaa. Seinäjoella on tosi vähän treenibloggaajia ja bloggaajia yleensäkin, tai ainakin todella harvinaista jos semmoiseen törmää. Ja vaikka aika "reipas" ja avoin persoona olenkin niin jotenkin mun on tosi vaikeeta ehdottaa kenellekään mitään tai ottaa semmoisia askeleita "heyy let's be friends" tai "hei mä tahon olla sun kaveri tehää jotain"
VastaaPoistaehkä osasyy on se että mulla on joitain tosiystävyyssuhteita ollutkin mutta ne on sitten kaatuneet enemmän tai vähemmän selänpuukotukseen, tai sitten siihen että tajusin olevani suhteen ainoa ystävä kun itse olin jatkuvasti "tyrkyllä" mutta mua ei kaivattu koskaan. ei sitten enää ole oikein kehdannut ehdottaa mahdollisille uusille kavereille että meniskö kahville tai mitään, kun pelkään että oon jotenki tyrkky :D ja että en nyt viitsi antaa yliannosta itsestäni, kun joillekin mun seura on selvästi ollut liikaa ja mua kestää vain pieninä annoksina..?
jestas mikä puheripuli, tästähän mä saisin postauksenkin aikaan! vaan enpä viitti kun aiheesta oon joskus oikein paasannut. tai en jaksa enää :D ja asianomaiset kyllä tietää myös jo mielipiteeni.
sitten tosta shortsiasiasta pakko sanoa, että vaikka ite oonkin koko ikäni ollut max 58kg ("parhaimmillaan" 45kg, pituutta 158cm) eli normaalipainoinen ja jopa hoikka, nyt on ensimmäinen kesä kun olen kulkenut julkisesti lyhyemmissä kuin polvipituisissa shortseissa. AINA on ollu caprit, ei vaan kehdannut! ja totesin että ei munkaan reidet mitkään kiinteimmät ole ja saattaa jopa hyllyä pari minuuttia kunnon ravistuksen jälkeen mutta SOU WAT!! nii :D
Kuule mie oon jo aiemminkin aatellut, että hitsit kun sie asut niin kaukana! Oot myös yksi niistä bloggaajista, joihin koen tietyllä tapaa hengenheimolaisuutta <3
PoistaMiekin oon, ja varsinkin oon ollut, aika vaikea tutustuja-ihminen. Se johtui huonosta itsetunnosta, aattelin ettei kukaan oikeesti halua enää tutustua minuun. Nyt kun oon saanut itsetuntoa kohotettua, myös tutustuminen on helpompaa. Oon kyllä (ollut) melko sinisilmäinen myös, ja siitä on tullut joskus miullekin huonoja kokemuksia. Mutta kyllä nyt on ihmistuntemuskin jollain tapaa kehittynyt ja aika varhaisessa vaiheessa ihmisestä huomaan, jos synkkaa. Tietysti myös erilaiset yhdistävät tekijät tekevät tutustumisesta helpompaa. Mie oon parin viime vuoden aikana saanut useammankin uuden ystävän, vaikka joskus aattelin ettei tällainen ole enää aikuisiällä mahdollista!
Ihana puheripuli! :)
Ja todellakin, myö kuljetaan niissä shortseissa tänä kesänä ihan rinta rottingilla! :)
Eipä sitä tosiaan treeniblogia aloittaessaan tajunnut, mihin oikeasti oli ryhtymässä. Itekin olen ollut kiitollinen jokaisesta uudesta ystävästä ja kaverista, johon olen täällä blogimaailmassa tutustunut. On tää vaan ihan mieletöntä <3 Ps. Mein pitäis Joensuun porukalla joskus lähteä tekemään jotain kivaa.. vaikka piknik näin kesän kunniaksi? :)
VastaaPoistaNiin pitäis! Ois ihan huippua :)
PoistaOn mieletöntä! :)
PoistaJa miullakin on ollu mielessä tuo Joensuun bloggareiden tapaaminen. Ois kyllä kivaa! :)
senki karjalaaset! mä tuun kans :/ :D
PoistaEiku tänne vaan! :D Sopii tänne aina yks pohojalaanenki joukkoon. Tai vaikka useampikin! ;)
PoistaVoi ihana Freya <3 Tuli kyllä tosi hyvä mieli tästä postauksesta <3 Kiitos ihanista sanoistasi ja syksyllä on kyllä tosi ihanaa taas palata Joensuuhun <3
VastaaPoistaKiva jos siulle tuli hyvä mieli! <3 Ja ilmoittelehan sit jos oot kesällä tulossa käymään, niin vois vaikka yrittää siihen järkätä jotain porukkatapaamista! :)
Poista