 |
| Aurinkokeskeinen pohjoismainen rumpu (lähde) |
Aurinko, ihana aurinko, tervehdin sinua! Ja parit aurinkotervehdykset tähän :D Olen ennenkin miettinyt, että miten paljon aurinko merkitseekään meille pohjoisen ihmisille! Se on elämän edellytys, valon tuoja, uusi mahdollisuus, toivo paremmasta. Näin on ollut aina siitä saakka kun tänne kylmään ja pimeään maan ääreen on ihmisiä (jostain ihmeellisestä syystä...) asettunut asumaan ja perustamaan asutuskeskittymiä, kyliä ja myöhemmin kaupunkeja. Nykyihminen ei olekaan enää niin riippuvainen arkielämässään vuodenkierrosta, kun kaikkea ruokaa saadaan kaupasta mihin aikaan vuodesta tahansa eikä sitä aina ajatella mistä se tulee. Meidän ei tarvitse pelätä, että kuolemme nälkään pitkän talven aikana, jos ruokavarannot eivät riitä seuraavaan kesään. Myös lämpöä ja valoa on saatavilla keinotekoisesti eikä kenenkään tarvitse kärsiä kylmyydestä kovillakaan pakkasilla. Silti me kaipaamme aurinkoa edelleen pitkän pimeän ja kylmän kauden aikana. Kun huomaa, miten luonto taas alkaa virkistyä, linnut laulavat, joen virtauskohdassa vesikin alkaa vapautua ja se ihana VALO lisääntyy, ei se voi olla vaikuttamatta nykyiseen pohjoisen asukkiinkin ainakin henkisesti samalla tavalla kuin muinaisiin esiäiteihimme ja -isiimme.
Tämä aurinkopaatos sai alkunsa kun tänään kävimme talvisella piknikillä ihanassa auringonpaisteessa ja mieleeni tuli väkisinkin, että lupaus keväästä on täällä taas. Ihan niinkuin joka vuosi, vaikka keskellä pimeintä talvea aina tuntuu, etteikö se ikinä lopu! Tällaisena päivänä myös oma mieli on pirteämpi ja toivo siitä, että elämä kantaa, on taas pikkuisen korkeammalla. Oli todella rentouttavaa vain istua tuulensuojassa nuotiolla kasvot kohotettuna aurinkoon päin, paistaa makkaraa ja nautiskella höyryävän kuumasta kaakaosta. Ei siinä edes oikeastaan sanoja kaivattu, vain ihana rauhallinen olotila. Oikeaa valohoitoa!
Tämä postaus on kaukana treeneistä, mutta niin on tämänhetkinen elämäkin. Mutta pakko sanoa, että salille on ikävä! Melkein tekee pahaa lukea muiden treenijuttuja, kun itsekin niin kaipaisin jo salille. Mutta ei se auta, nyt on tärkeämpiäkin asioita meneillään ja treenata ehtii sitten kun sen aika taas on.
Toivotan kaikille aurinkoa tulevaan viikkoon! Toivottavasti aurinko hellii meitä tulevinakin päivinä ja toisi valoa myös mieliimme! <3
Oli kyllä oikeasti tosi ihaan juosta auringon paisteessa <3 Kyllä se kevät sieltä vielä tulee <3
VastaaPoistaKyllä se tulee! :) Ja uskon, että juoksufiilis auringossa on ollut ihan huippu! <3
VastaaPoistaTäällä satoi eilen valtava kasa lunta taivaalta alas, mutta arska on vilautellut itseään säännöllisesti siitä huolimatta. On se vaan niin virkistävää, oikeen todellinen merkki kevääästä <3 Äläkä murehdi treenaamattomuutta, vielä se tosiaan koittaa sinunkin aikasi. Rauhassa eteenpäin vaan :) Tsemppiä <3
VastaaPoistaHihii, oltiin sit vissiin kommentoimassa toistemme blogeihin yhtä aikaa! Telepatiaa..? ;D
PoistaJees, on tässä nyt muitakin murheita kuin nuo treenit, kyllähän sitä sitten ehtii kun taas on sen aika. Kiitos tsempistä! <3
Oi, mie voin oikein aistia tuon tunnelman :) Ihanaa, että tänään teidän retkipäivänäkin paistoi aurinko :)
VastaaPoista<3
Oli ihana tunnelma :) Sit se alkoi vähän lopahtaa, kun varpaat alkoi jäätyä ja piti sitten lähteä kotiin niitä lämmittelemään.
Poista<3
Täälläkin into olis kova treenaamaan, mutta ei auta kun parannella nyt rauhassa.. No, saapa nyt kroppa levätä kunnolla :) Ja välillä on hyvä priorisoida ja viettää vaikka enemmän aikaa ystävien kanssa. Treenata ehtii aina :)
VastaaPoistaTsemppiä sulle! Mukava, että oot kuitenkin päässyt nauttimaan auringosta :) Liikuntaa se on se hyötyliikuntakin, virkistyy ainakin mieli :)
Se on aina turhauttavaa, kun into ois treenata mutta olosuhteíden pakosta ei pysty. Tuleepahan lepuuttetta sitä kroppaa ja kunnolla jos ei muuta! :D
PoistaKiitos tsempistä ja sitä samaa, toivottavasti pääset taas pian treeniin käsiksi. Mutta kuten sanottu: kroppa terveeks ensin!