lauantai 29. kesäkuuta 2013

Miten tähän on tultu : kuvapostaus

Ajattelin tehdä tähän kuvapostauksen matkastani alkaen 7 vuotta sitten, vuodesta 2006. Ensin kuitenkin pari vertailukuvaa ihan muutaman kuukauden sisältä, eli huhtikuun alussa ja tänään otetuista kuvista. Niissä ei kyllä miun mielestä juurikaan eroa näy, ehkä vähän on vähemmän tuota roikkuvaa löllöä käsivarsissa (??) Selkäkuvassa huomaan jotain tapahtuneen: yläselkä on selkeästi leventynyt ja takaolkapäissä näkyy kasvua. Mutta niin, enpäs nyt edes osaa sanoa, että näyttääkö tuo paremmalta vai huonommalta kuin ennen! Alanko muistuttaa kohta pulleanlihaksikasta kuulantyöntäjää? Sitä en haluaisi kuitenkaan. 

 
7.4.2013
29.6.13


7.4.13
29.6.13
Sitten näihin todellisiin muutoskuviin. Eka kuva on siis vuodelta 2006. Silloin oli jo muutama painonpudotusyritys takana huonoin tuloksin. Tuona keväänä sain kuitenkin lopetettua tupakoinnin, ja se enteili jo elämäntapamuutosta!

Heinäkuu 2006
 
Kesällä 2007 sitten tein päätöksen. Nyt alkaa painonpudotus ihan toden teolla! Liityin silloin heinäkuussa Lady Linen jäseneksi ja se oli todella hyvä paikka aloittaa. Tuolloin en olisi voinut kuvitellakaan meneväni sekasalille, kun se naistensalillekin lähteminen oli niin vaikeaa henkisesti. Häpesin itseäni, mutta sitkeästi vaan aloin käydä salilla ja muutama kilo putosikin ihan vain siksi, että kehoni aktivoitui liikkumaan. Alla olevassa kuvassa siis lähtötilanne painonpudotukseen, kiloja 110. Kyllä vain!

 
Kesäkuu 2007

Seuraava kuva on tammikuulta 2008 Egyptin-reissulta. Muistan, kuinka silloinkin nolotti olla uima-altaalla ja -rannalla, mutta jotenkin sen kesti, kun ei oltu tutuissa maisemissa. Tuhdissa kunnossa edelleen, tuossa vaiheessa oli n. 10 kg pudonnut. 

Tammikuu 2008
Vuosi 2008 taisikin olla sitä nopeinta painonpudotuksen aikaa. Syynä oli, mikäpä muukaan kuin, ruokailu! Siis miullahan ei oo ikinä ollut mitään varsinaista dieettiä tai erityistä ruokavaliiota, vaan kaikki on lähtenyt siitä, että syö vähemmän kuin kulutat. Ja tässä on ollut aina apuna Kalorilaskuri, johon liityin helmikuussa 2008. Ja siitä se kilojen alamäki lähti! Miun vaje oli n. 500-700kcal/vrk ja tuolla tahdilla lähti vuodessa (helmikuu 2008-helmikuu 2009) 22 kg. Mie siis vannonkin omalla kokemuksella peruselämäntapamuutoksen nimeen, enkä usko mihinkään pikadieetteihin tai edes karppaukseen. Siis karppaushan voi sopia jollekin, mutta pystyykö kukaan elämään niin radikaalisti loppuelämänsä? Mitä sitten tapahtuu, jos lopettaa karppauksen? En siis tuomitse ketään, ja kerron vain oman mielipiteeni ja kokemukseni, miten sain painon putoamaan. Salilla kävin edelleen ahkerasti, ja osallistuin myös ryhmäliikuntatunneille, lähinnä circuitiin, pumppiin, keppijumppaan (se oli miun eka!) ja RPV-jumppaan. Myöhemmin tuli myös jotain muita mukaan. Se perusjuju oli kuitenkin siis siinä kulutuksessa! Joskus minnuu huvittaakin kun ihmiset kysyy, että mikä siun salaisuus painonpudotuksessa on? Salaisuus? Ei se oo mikään poppaskonsti, vaan puhdasta biologiaa. Tosin se vaatii sitoutumista, kovaa työtä ja itsekuria. Mutta niinhän elämässä moni muukin asia vaatii!

Seuraava kuva on otettu kesällä 2009 päivää ennen meidän häitä!


Heinäkuu 2009
Ja juuri kun pääsin hehkuttamasta, että tein elämäntapamuutoksen, niin sittenpä alkoikin tulla takapakkia ja lujaa! Polvioperaation jälkeen en saanut harrastaa liikuntaa ja repsahdin täysin. Kesti seuraavaan kevääseen asti, jolloin järkytyin, kun vaaka oli kivunnut taas 92 kiloon. Silloin ajattelin, että NEVER AGAIN ja siitä se taas lähti.
Heinäkuu 2010
Heinäkuu 2011

 
Paino putosi tasaiseen tahtiin, ja vuoden 2012 aikana alkoi herätä ajatus siitä, että rasvanpolton lisäksi haluaisin lisää lihasta. Mielessä alkoikin viritä ajatus salinvaihdosta, sillä olin polkenut Ladyllä paikallani jo jonkin aikaa. yksi syy siihen oli se, että sieltä ei löytynyt ollenkaan kunnon vapaita painoja. Pumppipainot vain, ja käsipainotkin loppuivat 10 kilon painoihin. Olihan siellä laitteita ja Smith-laitekin, mutta kaipasin enemmän. Niinpä keräsin rohkeuteni ja menin mieheni kanssa tutustumiskäynnille Viilinkiin syksyllä, ja seuraavana päivänä allekirjoitin jäsensopimuksen. Ja päivääkään en oo katunut! Seuraavassa kuvassa mie viime syksynä. Hoikistuneempi olemus on, mutta lihaksia ei nimeksikään! Viime syksynä painonikin putosi ensimmäisen kerran sitten lukiovuosien 70 kilon alapuolelle. Nyt sitten ollaan oltu suurin piirtein tässä samassa painossa (65-69 kg), kehonkoostumus vaan on vähän muuttunut.
´Syyskuu 2012
28.6. 2013
Äääk, ja sitten täällä tulee kuva, jollaista en ikinäikinäkoskaankoskaan kuvitellut julkaisevani. Biksukuva. Miusta!! Mietin kyllä tuota kovasti, mutta julkaisin sen jo aiemmin tänään Freya Goest Fit?-FB-sivulla. (Sivua saa mennä muuten tykkäämään, winkwink!) Suunnittelin koko viikon lähteväni tänään rannalle. Sitä ennen piti eilen käydä ostamassa bikiniyläosa, mutta löysinkin kaksi! Tuo kuvassa oleva maksoi Seppälän alessa vain alle 5 euroa, joten pitihän se ottaa. Toinen yläosa on violetti ja siinä on naruhalterneck (solmittava niskan taakse) ja se sopii ehkä paremmin auringonottoon, kun jää vähemmän rajoja. Mutta siitä en ilennyt tänne kuvaa laittaa.

Joo-o. Tuo kuva näyttää karun totuuden miun selluliittireisistä ja kaunistellun totuuden mahanahkasta. Suurin osa siitä on piilossa alaosan alla. Mutta silti, kun nyt vertaan tuota kuvaa tämänkin kuvasarjan ensimmäisiin kuviin (siis nuo vuosittain otetut kuvat), niin en voi olla muuta kuin tyytyväinen! Vaikka miulla on monta numeroa liian iso nahka ja miun tisseistä on tullu ruppanat kärpäslätkät, niin en silti vaihtaisi entiseen. Jo senkään vuoksi, että tänä päivänä olen terveempi ja oloni on niin paljon parempi kuin ennen. Iso kynnys oli varsinkin yksin tuonne rantaan lähteä, mutta aattelin sitten, että olkoon! Saan mie siellä olla ja nauttia kesästä siinä missä kaikki timmivartaloisetkin. Ja nautinkin. Oisin vaan enemmän nauttinut, jos ois aurinko oikeesti paistanut. Miun tuurilla tietysti taivas meni pilveen ja 1,5 tunnin ajasta vain joku puoli tuntia oli aurinkoista. Mutta miulle oli tärkeämpää nyt se itseni ylitys siinä, että mie voin ja saan mennä bikineissä rannalle enkä vain piiloutua omaan pihaan pensasaitojen suojaan. :)

 

22 kommenttia:

  1. Vähän hienoo! Mä muutenkin rakastan kaikkia ennen ja jälkeen kuvia, tosi mahtavaa! Jotenkin oot niin ihana persoona, että tulee muutenkin ihan hirveen hyvä mieli sun tuloksista. Mut karppauksesta ja biologiasta intän vain ihan pikkuisen (oon ite pudottanu kiloni vhh:lla ja ottanut sen elämäntavaksi), olen myös itse lihonnut salitreenillä (vhh:lla tulee normisti liian vähän kaloreita, joten aineenvaihdunta meni jumiin vaikka/koska nimenomaan kulutin paljon enemmän kuin söin. Liian paljon). Point being, ollaan erilaisia ja on parasta kun me jokainen löydetään se oma tie ja voidaan hyvin. Ja sun ja mun kohdalla niin taitaa olla käynyt <3

    Ja hips, menen tykkäämään fb:hen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Niobe! <3

      Joo, niin se on, että me kaikki ollaan erilaisia ja toisen keho reagoi eri lailla kuin toisen. Mie kokeilin olla keväällä vhh:lla vähän aikaa ja paino kyllä putosi, mutta olo oli ihan kauhea. En jaksanut kunnolla käydä salillakaan silloin. Miulle sopii muutenkin parhaiten se, ettei mikään ole kiellettyä, sillä miulla aina kaikki kiellot on olleet varma keino repsahdukseen! ;D

      Poista
  2. Jes, huippu oot! Ja muista reisiä kattoessa, että kuva vääristää kumminkin jos ei sitä käsittele. Ei ne muhkurat luonnossa samalla tavalla näy kun lihas on liikkeessä. Mie kans niin muistan ekan kerran kun uskalsin mennä bikinit päällä rannalle. Vaikka mulla ei ole tommoista mieletöntä työtä taustalla, niin kyllä se silti otti koville.

    R

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän oon tuota kuvaa käsitellyt. Ja kyllä ne reidet on oikeesti luonnossakin tosi kamalat, ja varsinkin takareidet on ihan muhkuroilla :/

      Ja kyllähän se puolialastomana olo varmasti on ekan kerran vaikeaa kaikille kropasta riippumatta. Hyvä sie! :)

      Poista
  3. Mikä matka <3 upeesti näkee tulosta käsissä jo tuossakin ajassa ja mageet kädet muutenkin. En tiedä miksi, mutta tuntuu, että nykyisin katselee mieluummin biksuissa normaalia tervettä naisvartaloa kun kisakireitä fitnesstypsyköitä. Nyt kiireesti sinne biitsille nauttimaan työn tuloksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos Maiju! Tää eka kertahan se varmasti vaikein oli, joten seuraavan kerran sitten vähän vähemmällä jännäämisellä ;D

      Juu itekin oon nykyään enemmän sitä mieltä, että kisakunnossa olevat fitnesstytöt on liian kireita MIUN makuun. Offilla monet ovat sellaisia kuin itekin haluaisin! :)

      Poista
  4. Mieletöntä! Ihan sanattomaksi vetää. Eihän sua meinaa tunnistaa noista vanhoista kuvista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Pakko sanoa, että itekään en oikein tunnista itteeni noista vanhoista kuvista. Tuo tyttö oli niin erilainen kuin nykyinen mie. Ei pelkästään ulkonäöltä, vaan henkisestikin.

      Poista
  5. Oot sinä, Freya, vaan ihan mieletön! <3 Toi muutos on kyllä käsittämättömän hieno. Ihailen sun sinnikkyyttä ja itsekuria! Ja musta on ollut mahtavaa huomata, miten sun itsevarmuutesi vaan lisääntyy päivä päivältä. Ja miksei lisääntyisi - kyllähän tuossa kropassa kehtaa rannallekin lähteä! Oot 2012 syyskuun kuvassa todella kaunis - mutta tuo tuore otos vie kyllä silti pisteet 100-0! Hienoa kehitystä siis myös lihaskasvun osalta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Marilii! <3

      Just eilen itekin aattelin, että miun itsetunto on viime aikoina, sanotaanko nyt vaikka vuoden sisällä, noussut kohisten. Naureskelinkin, että kasvua on tapahtunut samaa tahtia lihasten kanssa ;D Kyllä tässä on silti muitakin syitä, elämään on mahtunut sellaisia asioita, joiden läpikäyminen on vahvistanut ja oon ihmetellyt, miten vahva mie loppujen lopuksi oonkaan henkisesti. Silti vihaan edelleen sanontaa "se mikä ei tapa vahvistaa"...

      Mie itse asiassa mietin tuota viime syksyn kuvaa, että onko se parempi kuin nykyinen mie. Mut tosiaan käsistä huomaan, ettei oo kyllä kuin löysää siellä ollu. Ja varsinkin noista muutama kuukausi sitten otetuista kuvista... En mie välttämättä nimittäin leveyttä tahdo lisää, kun just oon tehny hirveen työn kaventuakseni! ;D

      Poista
  6. Kuvista sen muutoksen huomaa aina parhaiten ja onhan tuota selkeästi tullut totaalinen muutos kehonkoostumukseen :) keep going, hyvää työtä!

    VastaaPoista
  7. Aivan huikeaa, sanattomaksi vetää! Oot tehnyt suuren työn, ja mikä hienointa, oot tehnyt sen ilman mitään pikadieettejä ja hömpötyksiä. Ja se kun sun kadonneet kilot tulivat osittain takaisin polvioperaation jälkeen ja silti jaksoit taas tarttua härkää sarvista - se on mielestäni loistava osoitus sun sinnikkyydestä. Tuossa vaiheessa moni olisi pistänyt pillit pussiin ja ajatellut, että näköjään ne kilot tulevat kuitenkin aina takaisin, mitä tässä nyt enää yrittämään uudelleen. Sä oot elävä esimerkki siitä, että aina kannataa yrittää takapakkienkin jälkeen, lopulta se palkitaan!

    Ja menet kyllä bikineissä vaan uudemmankin kerran ihmisten ilmoille, ehdottomasti! Täytyyhän sun nyt nauttia työsi tuloksista :) Selluliitit sun muut näkyvät varmasti enemmän sun omille arvioiville silmille kuin muille, koita siis muistaa mistä on lähdetty ja miten ylpeä saat olla itsestäsi. Tsemppiä tästä eteenpäin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Liina! <3

      Joo miulle iski silloin takapakin jälkeen vaan semmonen hirvee raivo päälle, että PRKL kun oon hirveen työn tehny, niin näinkö nyt annan valua sen hukkaan? En vaan suostunut siihen, joten eikun vaan taas hommiin. Ikinä en enää aio päästää tilannetta noin pahaksi.

      Tottahan se on, että itelleen sitä on aina kaikista julmin ja kriittisin. Ja sit kun on saanut koko pienen ikänsä kuulla kuittailuja ja huomauttelua omasta painosta, niin kyllähän se itsekritiikki istuu tiukassa. Teidän kannustavat kommentit auttaa kyllä! :)

      Poista
  8. Mahtava muutos niin ulkoisesti kuin sisäisestikin :) Oot aivan uskomattoman upea esimerkki siitä, että kun jotain oikeasti haluaa ja on valmis sitoutumaan tavoitteidensa saavuttamiseen niin mikään ei ole mahdotonta.

    Oon ylpeä siusta! <3

    VastaaPoista
  9. Ihanaa, kun laitat näitä kuvia muita tsemppaamaan tänne, sillä sun matkasta voi jokainen ottaa esimerkkiä! Vautsivau, kerrassaan! Upea muutos, upea sinä!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Se miulla oli alunperin blogia perustaessa ajatuksenakin, että omien treenijuttujen lisäksi voisin samalla tsempata muita sellaisia, joilla on paljon ylipainoa pudotettavana. Kun oikeasti näkee, että se on mahdollista, voi aloituskynnyskin ehkä madaltua :)

      Poista
  10. Aika mahtavan muutoksen olet saanut aikaan kropassasi ja varmaankin myös henkisellä puolella. Saat olla tosi, tosi ylpeä itestäsi. Vautsi...:)

    VastaaPoista
  11. Tosi kovan työn oot kyllä tehnyt ja saat olla todella ylpee sun saavutuksista! :)

    Se on kyllä totta, et noita "salaisuuksia" kysellään kyllä aina ja joka paikassa. Mut ei se tosiaan oo muuta kuin ihan vain työtä, työtä ja työtä ja ihan niillä tavallisilla konsteilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minessan! :)

      Niinpä, ihan tavalliset konstit, kärsivällisyys ja itsekuri, niillä pääsee jo pitkälle. Moni ihan yllättyy kun kerron, että ihan kuulkaas perinteisin keinoin oon laihduttanut enkä millään ihmedieeteillä! ;D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...